Toiveena ihan oma elämä : Kehitysvammaisen henkilön itsenäisyyden tukeminen
Säkkinen, Suvi (2011)
Säkkinen, Suvi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210754
Tiivistelmä
Työni tarkoituksena oli selvittää kuinka kehitysvammaiset henkilöt itse kokevat itsenäisyytensä toteutuvan; ovatko he tyytyväisiä ja minkälaisia muutoksia heidän mielestään olisi syytä tehdä heidän elämänlaatunsa parantamiseksi ja itsenäistymisen tukemiseksi.
Viimeaikoina vammaispalvelulain uudistus, eläkeuudistus ja valtioneuvoston periaatepäätös hajautetun asumisen mallin edistämisestä ovat pyrkineet osaltaan takaamaan myös kehitysvammaisille ihmisille parempaa ja tasa-arvoisempaa elämänlaatua ja suurempaa valtaa omiin asioihinsa. Olen käyttänyt työssäni muutamia samoista teemoista tehtyjä tutkimuksia. Kehitysvammaisten henkilöiden omasta näkökulmasta en löytänyt kovin paljon ajankohtaista tutkimusaineistoa. Näiden seikkojen vuoksi pidän tekemääni tutkimusta paitsi ajankohtaisena myös tarpeellisena.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jota varten haastattelin kahdeksaa kehitysvammaista henkilöä. Haastateltavat olivat iältään 16-31-vuotiaita. Neljä heistä asui lapsuudenkodeissaan, ainoastaan yksi asui rakennuksessa, jossa ei ollut ympärivuorokautisesti ohjaajaa paikalla. Avuntarve vaihteli ruokailussa, lääkkeiden otossa ja muissa perusasioissa avustamisessa melko vähäiseen kodinhoidolliseen avuntarpeeseen.
Tulosten mukaan haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä itsemäärämisensä toteutumiseen ja elämänlaatunsa yleisesti. Kehitystoiveita olivat esimerkiksi oman tilan ja oman rauhan lisääminen ja työssä vastuun lisääminen. Osa haastatelluista kaipasi myös vapaa-ajalle lisää mielekästä tekemistä.
Viimeaikoina vammaispalvelulain uudistus, eläkeuudistus ja valtioneuvoston periaatepäätös hajautetun asumisen mallin edistämisestä ovat pyrkineet osaltaan takaamaan myös kehitysvammaisille ihmisille parempaa ja tasa-arvoisempaa elämänlaatua ja suurempaa valtaa omiin asioihinsa. Olen käyttänyt työssäni muutamia samoista teemoista tehtyjä tutkimuksia. Kehitysvammaisten henkilöiden omasta näkökulmasta en löytänyt kovin paljon ajankohtaista tutkimusaineistoa. Näiden seikkojen vuoksi pidän tekemääni tutkimusta paitsi ajankohtaisena myös tarpeellisena.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jota varten haastattelin kahdeksaa kehitysvammaista henkilöä. Haastateltavat olivat iältään 16-31-vuotiaita. Neljä heistä asui lapsuudenkodeissaan, ainoastaan yksi asui rakennuksessa, jossa ei ollut ympärivuorokautisesti ohjaajaa paikalla. Avuntarve vaihteli ruokailussa, lääkkeiden otossa ja muissa perusasioissa avustamisessa melko vähäiseen kodinhoidolliseen avuntarpeeseen.
Tulosten mukaan haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä itsemäärämisensä toteutumiseen ja elämänlaatunsa yleisesti. Kehitystoiveita olivat esimerkiksi oman tilan ja oman rauhan lisääminen ja työssä vastuun lisääminen. Osa haastatelluista kaipasi myös vapaa-ajalle lisää mielekästä tekemistä.