Parvekkeiden kuntotutkimus
Pelttari, Elina (2011)
Pelttari, Elina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210786
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite on selvittää As Oy Levoninkatu 12 parvekelaattojen kunto ja niiden hyödyntämismahdollisuus tulevassa julkisivuremontissa. Tutkimusmenetelminä käytetään silmämääräisiä havaintoja sekä poranäytteille tehtäviä laboratoriokokeita. Tavoitteena on saada tietoa raudoitteiden tilasta, karbonatisoitumisesta ja betonin rapautuneisuudesta.
Opinnäytetyö sisältää kuvauksia betonirakenteiden vaurioitumistavoista ja niiden tutkimusmenetelmistä, tietoa kuntotutkimusprosessista ja myös parvekkeiden korjausmenetelmiä on käyty läpi.
Kohteessa havaittiin jo silmämääräisen tarkastelun jälkeen parvekkeiden olevan huonokuntoisia. Parvekkeista otettiin viisi poranäytettä, joista tutkittiin karbonatisoitumissyvyys, vetolujuus, puristuslujuus sekä kloridipitoisuus. Kokeiden perusteella karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin laatan yläpinnassa hitaasti ja alapinnassa poikkeuksellisen nopeasti. Lujuuskokeissa betoni ilmeni heikoksi. Betoni sisälsi myös kloridia. Raudoitteiden peitepaksuuksia ei tutkittu erikseen vaan raudoitteiden syvyyksiä arvioitiin ainoastaan poranäytteisiin tulleista raudoitteista. Raudoitteiden syvyydet osuivat enimmäkseen karbonatisoituneelle vyöhykkeelle ja laatoissa oli havaittavissa esiin tulleita raudoitteita.
Koska parvekelaattojen vauriot osoittautuvat pitkälle edenneiksi, ei parvekelaattoja suositella säilytettävän. Vaurioiden syntyä on edesauttanut todennäköisesti se että betoni on ollut alun perin laadultaan ja lujuudeltaan heikkoa ja parvekkeiden huoltoa ja vaurioiden ennaltaehkäisyä on laiminlyöty.
Opinnäytetyö sisältää kuvauksia betonirakenteiden vaurioitumistavoista ja niiden tutkimusmenetelmistä, tietoa kuntotutkimusprosessista ja myös parvekkeiden korjausmenetelmiä on käyty läpi.
Kohteessa havaittiin jo silmämääräisen tarkastelun jälkeen parvekkeiden olevan huonokuntoisia. Parvekkeista otettiin viisi poranäytettä, joista tutkittiin karbonatisoitumissyvyys, vetolujuus, puristuslujuus sekä kloridipitoisuus. Kokeiden perusteella karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin laatan yläpinnassa hitaasti ja alapinnassa poikkeuksellisen nopeasti. Lujuuskokeissa betoni ilmeni heikoksi. Betoni sisälsi myös kloridia. Raudoitteiden peitepaksuuksia ei tutkittu erikseen vaan raudoitteiden syvyyksiä arvioitiin ainoastaan poranäytteisiin tulleista raudoitteista. Raudoitteiden syvyydet osuivat enimmäkseen karbonatisoituneelle vyöhykkeelle ja laatoissa oli havaittavissa esiin tulleita raudoitteita.
Koska parvekelaattojen vauriot osoittautuvat pitkälle edenneiksi, ei parvekelaattoja suositella säilytettävän. Vaurioiden syntyä on edesauttanut todennäköisesti se että betoni on ollut alun perin laadultaan ja lujuudeltaan heikkoa ja parvekkeiden huoltoa ja vaurioiden ennaltaehkäisyä on laiminlyöty.