Pitkäaikaistyöttömän aktivointi ja osallisuuden kehittäminen Askel kerrallaan -hankkeessa

Abstract

Kehittämistyö on läsnä kaikkialla, niin kouluissa, työpaikoilla, yksilöiden arjessa kuin mukana yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Kehittämistä tehdään eri tasoilla ja mitataan erilaisilla mittaristoilla ja indikaattoreilla. Kehittämishankkeet ja projektit, joita löytyy lähes jokaisesta organisaatiosta, tuottavat uudenlaista tietoa, tapoja ja toimintamalleja tehdä työtä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli pitkäaikaistyöttömän aktivointi ja osallisuuden kehittäminen Sininauhasäätiön Askel kerrallaan -hankkeessa, jonka tavoitteena on työelämän ulkopuolella olevien suomalaisten työ- ja toimintakyvyn kohentaminen. Tavoitteena opinnäytetyössä oli arvioida tekijöitä, jotka edesauttavat sekä estävät pitkäaikaistyöttömän pääsemistä takaisin työelämään. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää aktivoivia ja osallistavia toimintamalleja hankkeelle. Opinnäytetyössä käsitellään työelämään pääsyä estäviä ja edistäviä tekijöitä yleisellä tasolla, sekä hankekohtaisella tasolla.

Tässä opinnäytetyössä puhutaan työelämään pääsyä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Useampi aihetta aiemmin tutkinut on käyttänyt samasta asiasta termejä resurssitekijät ja rajoittavat tekijät. Näissä tutkimuksissa resurssitekijöiksi eli edistäviksi tekijöiksi ovat nousseet pitkäaikaistyöttömien kohdalla koulutuksen, terveyden, oman jaksamisen ja aktiivisuuden merkityksen. Rajoittavia eli työelämään pääsyä estäviä tekijöitä puolestaan on todettu olevan vastaavasti koulutuksen puute tai sen vanhentuminen, terveysongelmat sekä oma passiivisuus. Myös osallisuuden vaikutus ja merkitys suhteessa parempaan elämänlaatuun ja mahdollisuuksiin työllistyä, käy ilmi myös useammasta tutkimuksesta. Kohderyhmänä kvalitatiivisessa tutkimuksessa oli Askel kerrallaan -hankkeeseen osallistuneita henkilöitä, joiden status vuosina 2017-2019 oli tai on ollut pitkäaikaistyötön.

Opinnäytetyön kirjallinen osio koostuu työn etenemisen lisäksi pitkäaikaistyöttömyyden määritelmistä ja näkökulmista sekä osallisuuden ja aktiivisuuden linkityksestä pitkäaikaistyöttömyyteen. Toimintatutkimus sekä palvelumuotoilu ovat opinnäytetyössä käytetyt keskeiset menetelmät. Opinnäytetyön myötä hanke sai uudenlaisia toimintamalleja, joita hyödynnetään hankkeen ryhmämuotoisessa toiminnassa. Toimintamallien arviointi ja seuranta tehdään työryhmän sisällä pilotoinnin jälkeen, joka on tavoitteena toteuttaa keväällä 2020 alkavassa asiakasryhmässä.