Lähestymiskielto turvaamistoimena

Abstract

Lainsäädännön keinot suojata uhria väkivallalta ja sen uhalta olivat rajalliset ennen lähestymiskieltoa koskevan lain voimaantuloa. Lähestymiskieltoa koskevalla lainsäädännöllä on tarkoitus parantaa rikoksen uhrin asemaa ja ennaltaehkäistä väkivallantekoja. Tutkimuksen lähteenä käytettiin kirjallista materiaalia. Oikeustapauksien avulla käsiteltiin lähestymiskieltotapauksiin liittyviä juridisia ongelmia. Käytettävissä oli myös Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja sekä poliisin tilastoja. Poliisin tilastot käsittelivät lähestymiskieltojen ja niiden rikkomisien määriä. Laki lähestymiskiellosta tuli voimaan Suomessa vuoden 1999 alussa. Lain ensisijaisena tarkoituksena on antaa suojaa lähisuhteessa väkivallan uhan alla tai häirinnän kohteena oleville henkilöille. Vuonna 2005 tuli voimaan laki perheen sisäisestä lähestymiskiellosta. Sillä voitiin paremmin puuttua perheiden sisällä oleviin väkivaltatapauksiin ja uhkatilanteisiin. Laki lähestymiskiellosta on ollut voimassa vuodesta 1999, joten lähestymiskieltoasioita on käsitelty eri oikeusasteissa useasti. Lähestymiskiellolla voidaan perustellusta syystä puuttua ihmisen perusoikeuksiin, joten oikeuskäytännössä on jouduttu ratkaisemaan ongelmia perusoikeuksien näkökulmasta. Esimerkiksi tapauksessa KKO:2007:71 korkein oikeus muutti hovioikeuden aiemmin tekemää päätöstä, jossa lähestymiskieltoon määrätyllä isällä ei katsottu olevan tapaamisoikeutta omaan lapseen. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja perusteli sen isän perusoikeudella lapseensa. Lähestymiskieltoasioiden lukumääriä tarkasteltiin vuosien 2000 ja 2010 välillä sekä Suomessa, että Etelä-Karjalan alueella. Lisäksi Etelä-Karjalan alueella tarkastelua tehtiin kunnittain. Tilastojen mukaan lähestymiskieltotapaukset näyttävät keskittyvän kaupunkeihin ja pienemmissä kunnissa lähestymiskieltotapaukset ovat harvinaisempia. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla on havaittavissa lähestymiskieltotapausten lisääntyvän määrällisesti. Lähestymiskieltotapausten keskittyminen kaupunkeihin voi johtua viranomaispalveluiden (mm. poliisi-, sosiaalitoimi- ja oikeuslaitos) paremmalla saatavuudella kaupungeissa.

The legislation for protecting victims from violence and threats were limited before the introduction of the law regarding restraining orders. The legislation for restraining orders is intended to improve the position of the victim and to prevent possible acts of violence. Written material was used as sources in the study. The juridical problems of restraining orders were explored by reviewing actual court cases. Statistics used in the study originate from different publications of Finland’s National Research Institute of Legal Policy and from the statistics of police dealing with restraining order issues and violations of the restraining order. The law regarding the restraining order has been valid since 1999, and the restraining order issues have been handled in different courts commonly ever since. The primary purpose of the law is to protect a person living with the threat of violence or harassment in a close relationship. The law of the internal restraining order in a family became valid in 2005. By that, the violence and threats inside the family can dealt with more effectively. With restraining order, a person’s basic rights can be justifiably affected and that is why the law scrutinizes the problems from the perspective of a person’s basic rights. For example, in a case KKO:2007:71 the supreme court ended up changing the previous judgment of the court of appeal concerning the father’s right of visiting his child as based on father’s basic rights. The number of restraining order cases in Finland and South-Karelia were examined between 2000 and 2010. In addition, the examination in South-Karelia was conducted also on the municipal level. According to statistics, restraining order cases occur mostly in cities. In smaller municipalities, restraining order cases are more uncommon. In a period of ten years, an increase in the number of restraining order cases can be found. The difference in volume of restraining order cases may be explained by the better availability of authorities (like police, social services and justice services) in bigger cities.