Kehollisuus osana naisten kanssa tehtävää väkivaltatyötä Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry:ssä
Vantamo, Anu (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101821396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101821396
Tiivistelmä
Väkivaltatyössä on hyvin tärkeää löytää uudenlaisia työtapoja, koska väkivalta on aina traumatisoiva kokemus. Trauma jättää muistin lisäksi jäljet myös kehoon ja aina koettua ei ole helppo pukea sanoiksi. Kehotietoisuuden ja läsnäoloharjoitusten kautta jokainen voi löytää itselleen sopivia tapoja lisätä omaa hyvinvointiaan.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella väkivaltaa kokeneiden ja traumatisoituneiden asiakkaiden kokemuksia kehollisten menetelmien hyödyistä vertaistukiryhmässä.
Toteutin opinnäytetyöni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Toiminnallisessa osuudessa ohjasin kehollista Voimavaroja kehosta -vertaistukiryhmää väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille naisille yhdessä tanssi- ja liiketerapeutin kanssa. Ryhmässä käytettiin tanssi- ja liiketerapian lisäksi traumainformoitua joogaa sekä luovia menetelmiä. Strukturoiduissa haastatteluissa kuusi naista pääsi kertomaan henkilökohtaisia kokemuksiaan kehollisista menetelmistä, vertaistuen ja turvallisuuden merkityksestä, sekä lisääntyikö heidän hyvinvointinsa.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostuu naisten kokemasta väkivallasta Suomessa, väkivallan muodoista sekä miten väkivallan kokenutta autetaan. Osuudessa käydään läpi kehollisuuden ja vertaistuen merkitystä osana selviytymisprosessia sekä kuvataan väkivaltaa kohdanneille naisille ohjattua Voimavaroja kehosta -ryhmää. Teoriatietoa on syvennetty naisten sanoittamiin omakohtaisiin kokemuksiin.
Tulosten mukaan ryhmään osallistuneiden naisten kehotietoisuus parani ryhmän aikana. Tutkimustuloksissa nousi esiin, että kehollisuuden menetelmät olivat yksi vertaistuen tärkeä muoto, jossa oma kehon kontakti yhdistyi vertaistukeen. Naisista kaikki kokivat ryhmän menetelmien parantaneen ja vahvistaneen heidän itsetuntemustaan, minäkuvaansa ja naiseuttaan. Kunnioitus itseä kohtaan oli palautunut. Ryhmä ja siihen kuuluneet muut naiset antoivat itsevarmuutta ja loivat vahvistusta, että ikävistä tapahtumista on mahdollista selvitä.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella väkivaltaa kokeneiden ja traumatisoituneiden asiakkaiden kokemuksia kehollisten menetelmien hyödyistä vertaistukiryhmässä.
Toteutin opinnäytetyöni laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Toiminnallisessa osuudessa ohjasin kehollista Voimavaroja kehosta -vertaistukiryhmää väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille naisille yhdessä tanssi- ja liiketerapeutin kanssa. Ryhmässä käytettiin tanssi- ja liiketerapian lisäksi traumainformoitua joogaa sekä luovia menetelmiä. Strukturoiduissa haastatteluissa kuusi naista pääsi kertomaan henkilökohtaisia kokemuksiaan kehollisista menetelmistä, vertaistuen ja turvallisuuden merkityksestä, sekä lisääntyikö heidän hyvinvointinsa.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostuu naisten kokemasta väkivallasta Suomessa, väkivallan muodoista sekä miten väkivallan kokenutta autetaan. Osuudessa käydään läpi kehollisuuden ja vertaistuen merkitystä osana selviytymisprosessia sekä kuvataan väkivaltaa kohdanneille naisille ohjattua Voimavaroja kehosta -ryhmää. Teoriatietoa on syvennetty naisten sanoittamiin omakohtaisiin kokemuksiin.
Tulosten mukaan ryhmään osallistuneiden naisten kehotietoisuus parani ryhmän aikana. Tutkimustuloksissa nousi esiin, että kehollisuuden menetelmät olivat yksi vertaistuen tärkeä muoto, jossa oma kehon kontakti yhdistyi vertaistukeen. Naisista kaikki kokivat ryhmän menetelmien parantaneen ja vahvistaneen heidän itsetuntemustaan, minäkuvaansa ja naiseuttaan. Kunnioitus itseä kohtaan oli palautunut. Ryhmä ja siihen kuuluneet muut naiset antoivat itsevarmuutta ja loivat vahvistusta, että ikävistä tapahtumista on mahdollista selvitä.