Selkokieli ja selkokirjallisuus Kaarinan pääkirjastossa
Urjanheimo, Elina (2020)
Urjanheimo, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023522
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112023522
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millainen on selkokielen ja -kirjallisuuden nykytilanne Kaarinan pääkirjastossa. Opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen, sillä selkokielen ja -kirjallisuuden tarve kasvaa Selkokeskuksen arvion mukaan jatkuvasti.
Selkokirjallisuuden tilaa lähdettiin selvittämään henkilökunnan ryhmähaastatteluiden sekä havainnoin avulla. Selkokielen ja -kirjallisuuden saavutettavuuden arvioimisen tueksi opinnäytetyössä käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Opinnäytetyössä käytettiin myös vertailuanalyysia. Vertailuanalyysin tavoitteena oli selvittää, miten selkokieli on huomioitu muissa kirjastoissa niin Suomessa kuin muualla maailmassa.
Henkilökunnan ryhmähaastatteluita pidettiin yhteensä kolme. Aikuisten kirjastotiimin kanssa pidettiin kaksi ryhmähaastattelua ja lasten- ja nuorten kirjastonhoitajien kanssa yksi. Yhteensä näihin haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä. Haastatteluiden tehtävänä oli selvittää, millainen asenne selkokirjoja kohtaan kirjaston henkilökunnalla on, ja mitä asioita heidän mielestään kirjastossa tulisi kehittää. Haastatteluissa ilmeni, että kirjaston työntekijät olivat aidosti huolissaan heikentyvästä lukutaidosta. Selkokirjat saivat melko paljon kritiikkiä, sillä niiden kannet koettiin tylsiksi ja niissä käytetty kieli nähtiin yksinkertaisena.
Asiantuntijoiden, henkilökunnan haastatteluiden ja havainnoin pohjalta luotiin suunnitelma siitä, miten selkokirjallisuuden saavutettavuutta tulisi kehittää Kaarinan pääkirjastossa. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi selkokirjahyllyn saavutettavuuden parantaminen, sillä sen saavutettavuudessa oli merkittäviä ongelmia. Selkohyllyyn oli sijoitettu kaikki selkokirjat. Saavutettavuuden kannalta olisi kuitenkin parempi siirtää lasten ja nuorten selkokirjat lasten- ja nuortenosastolle. Selkokirjojen saavutettavuutta voitaisiin parantaa lisäksi aineistonäyttelyillä, selkokirjavinkkauksilla, selkolukudiplomeilla ja tapahtumilla. The aim of this thesis was to study the accessibility of plain literature and language in Kaarina main library. The need for this study was high since according to Selkokeskus the need for plain language is constantly growing.
The study includes group interviews with the library staff and through observation, both the library’s website and the building were observed. In order to evaluate the accessibility of the plain language and literature in Kaarina main library, interviews of two experts were used. Benchmarking was also used to study how other libraries both in Finland and around the world have taken plain language into account.
Altogether three group-interviews were held and altogether eight staff members participated in these interviews. Two interviews were held with librarians serving adult users and one interview was with librarians serving children and youth. The aim of these interviews was to clarify the staff’s attitude towards plain language and literature and look into how the staff could develop the accessibility and usability of plain literature in the library. According to the interviews the staff was genuinely worried about growing numbers of weak readers. However, the plain literature, mainly the plain language books, were viewed as boring and the language used in these books was thought to be too simple.
The conclusions and findings of these methods were used to create a plan of how the accessibility of plain literature should be developed. The most important detail to be developed is the accessibility of the bookshelf of plain literature. The best way to do this is relocate the children’s and youth plain language books to the children and youth section of the library. The other methods that could improve the accessibility of plain literature include book exhibitions, events, book tips and reading challenges for plain language users.
Selkokirjallisuuden tilaa lähdettiin selvittämään henkilökunnan ryhmähaastatteluiden sekä havainnoin avulla. Selkokielen ja -kirjallisuuden saavutettavuuden arvioimisen tueksi opinnäytetyössä käytettiin asiantuntijahaastatteluja. Opinnäytetyössä käytettiin myös vertailuanalyysia. Vertailuanalyysin tavoitteena oli selvittää, miten selkokieli on huomioitu muissa kirjastoissa niin Suomessa kuin muualla maailmassa.
Henkilökunnan ryhmähaastatteluita pidettiin yhteensä kolme. Aikuisten kirjastotiimin kanssa pidettiin kaksi ryhmähaastattelua ja lasten- ja nuorten kirjastonhoitajien kanssa yksi. Yhteensä näihin haastatteluihin osallistui kahdeksan henkilöä. Haastatteluiden tehtävänä oli selvittää, millainen asenne selkokirjoja kohtaan kirjaston henkilökunnalla on, ja mitä asioita heidän mielestään kirjastossa tulisi kehittää. Haastatteluissa ilmeni, että kirjaston työntekijät olivat aidosti huolissaan heikentyvästä lukutaidosta. Selkokirjat saivat melko paljon kritiikkiä, sillä niiden kannet koettiin tylsiksi ja niissä käytetty kieli nähtiin yksinkertaisena.
Asiantuntijoiden, henkilökunnan haastatteluiden ja havainnoin pohjalta luotiin suunnitelma siitä, miten selkokirjallisuuden saavutettavuutta tulisi kehittää Kaarinan pääkirjastossa. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousi selkokirjahyllyn saavutettavuuden parantaminen, sillä sen saavutettavuudessa oli merkittäviä ongelmia. Selkohyllyyn oli sijoitettu kaikki selkokirjat. Saavutettavuuden kannalta olisi kuitenkin parempi siirtää lasten ja nuorten selkokirjat lasten- ja nuortenosastolle. Selkokirjojen saavutettavuutta voitaisiin parantaa lisäksi aineistonäyttelyillä, selkokirjavinkkauksilla, selkolukudiplomeilla ja tapahtumilla.
The study includes group interviews with the library staff and through observation, both the library’s website and the building were observed. In order to evaluate the accessibility of the plain language and literature in Kaarina main library, interviews of two experts were used. Benchmarking was also used to study how other libraries both in Finland and around the world have taken plain language into account.
Altogether three group-interviews were held and altogether eight staff members participated in these interviews. Two interviews were held with librarians serving adult users and one interview was with librarians serving children and youth. The aim of these interviews was to clarify the staff’s attitude towards plain language and literature and look into how the staff could develop the accessibility and usability of plain literature in the library. According to the interviews the staff was genuinely worried about growing numbers of weak readers. However, the plain literature, mainly the plain language books, were viewed as boring and the language used in these books was thought to be too simple.
The conclusions and findings of these methods were used to create a plan of how the accessibility of plain literature should be developed. The most important detail to be developed is the accessibility of the bookshelf of plain literature. The best way to do this is relocate the children’s and youth plain language books to the children and youth section of the library. The other methods that could improve the accessibility of plain literature include book exhibitions, events, book tips and reading challenges for plain language users.