Kuvaus Oulun kaupungin kotikuntoutuksen toteutuksesta saatavilla olevan tiedon perusteella
Tainio, Anna-Maria (2020)
Tainio, Anna-Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120826813
Tiivistelmä
Väestörakenteen muutos ja eliniän piteneminen haastavat Suomea. Kuntoutus on tärkeä kehityksen kohde tässä murroksessa ja kotikuntoutus on jo usein osa kotihoitoa. Kotikuntoutusta on tutkittu paljon ja interventioista on nähtävillä positiivisia tuloksia. Tutkimusta tulee edelleen jatkaa kotikuntoutuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Kotikuntoutuksella tavoitellaan ikääntyneiden toimintakykyistä ja laadukasta elämää kotona.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen Oulun kaupungilla jo olemassa olevat aineistot ja muodostaa niiden avulla kuvaus Oulun kaupungin kotikuntoutuksen toteutuksesta. Tavoitteena oli tuoda Oulun kaupungin kehittämistyöhön lisätietoa, jolla kotikuntoutuksen vaikutuksia voidaan arvioida ja seurata.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisin menetelmin tilastoaineistoista. Opinnäytetyön toimeksiantajan yhdyshenkilö poimi Effica- ja RAI-tietojärjestelmistä aineiston, joka sisälsi valmiita keskiarvolukuja kotikuntoutuksen toteutuksesta ja jaksoon osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvystä. Aineistosta laskettiin prosentteja ja analyysiä tehtiin ristiintaulukoinnin avulla.
Opinnäytetyössä tarkasteltavaan aineistoon saatiin kotikuntoutuksen asiakkaiden taustatietoja ja toimintakykyä kuvaavia tietoja. Aineistossa oli myös eri ammattiryhmien kirjaamat työtilastoinnit kuvaten toteutunutta kotikuntoutusjaksoa. Aineistossa oli kotikuntoutusjakson päätyttyä tiedot asiakasmäärittäin säännölliseen kotihoitoon jääneistä asiakkaista.
Kotikuntoutukseen osallistuneista suurin osa oli ikääntyneitä naisia. Yli 75-vuotiaita naisia oli 54 prosenttia (n=110) kaikista kotikuntoutujista. Kotikuntoutusjakson läpikäyneistä kuntoutujista 48 prosenttia (n=210) jäi pois säännöllisen kotihoidon palveluista. Palveluiden tarve kotikuntoutusasiakkailla nousee mm. välinetoiminnoista, sillä RAI-arvioinnilla 4 toiminnon arkisuoriutuminen oli itsenäistä 72 prosentilla (n=167) kotikuntoutujista mutta palveluiden tarve runsasta. Hyötyä kotikuntoutusjaksosta selkeästi on, mutta kehitystyötä ajatellen RAI- ja Effica-tietojärjestelmien tietojen yhdistämisellä kuntoutusjakson vaikutuksia voisi analysoida syvällisemmin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen Oulun kaupungilla jo olemassa olevat aineistot ja muodostaa niiden avulla kuvaus Oulun kaupungin kotikuntoutuksen toteutuksesta. Tavoitteena oli tuoda Oulun kaupungin kehittämistyöhön lisätietoa, jolla kotikuntoutuksen vaikutuksia voidaan arvioida ja seurata.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisin menetelmin tilastoaineistoista. Opinnäytetyön toimeksiantajan yhdyshenkilö poimi Effica- ja RAI-tietojärjestelmistä aineiston, joka sisälsi valmiita keskiarvolukuja kotikuntoutuksen toteutuksesta ja jaksoon osallistuneiden asiakkaiden toimintakyvystä. Aineistosta laskettiin prosentteja ja analyysiä tehtiin ristiintaulukoinnin avulla.
Opinnäytetyössä tarkasteltavaan aineistoon saatiin kotikuntoutuksen asiakkaiden taustatietoja ja toimintakykyä kuvaavia tietoja. Aineistossa oli myös eri ammattiryhmien kirjaamat työtilastoinnit kuvaten toteutunutta kotikuntoutusjaksoa. Aineistossa oli kotikuntoutusjakson päätyttyä tiedot asiakasmäärittäin säännölliseen kotihoitoon jääneistä asiakkaista.
Kotikuntoutukseen osallistuneista suurin osa oli ikääntyneitä naisia. Yli 75-vuotiaita naisia oli 54 prosenttia (n=110) kaikista kotikuntoutujista. Kotikuntoutusjakson läpikäyneistä kuntoutujista 48 prosenttia (n=210) jäi pois säännöllisen kotihoidon palveluista. Palveluiden tarve kotikuntoutusasiakkailla nousee mm. välinetoiminnoista, sillä RAI-arvioinnilla 4 toiminnon arkisuoriutuminen oli itsenäistä 72 prosentilla (n=167) kotikuntoutujista mutta palveluiden tarve runsasta. Hyötyä kotikuntoutusjaksosta selkeästi on, mutta kehitystyötä ajatellen RAI- ja Effica-tietojärjestelmien tietojen yhdistämisellä kuntoutusjakson vaikutuksia voisi analysoida syvällisemmin.