”Kirjat ja lukeminen ovat harrastukseni no:1” : Tutkimus YTY-kirjastoalueen ikääntyvien kirjastopalveluiden käytöstä ja tarpeista
Ahonen, Reetta; Mäkinen, Erica (2011)
Ahonen, Reetta
Mäkinen, Erica
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815908
Tiivistelmä
Saimme opinnäytetyöhömme toimeksiannon YTY-kirjastoilta (Yhteistyökirjastot), joihin kuuluu Alajärven, Evijärven, Lappajärven, Soinin, Perhon, Vimpelin ja Vetelin kirjastot. Opinnäytetyössämme tutkimme YTY-alueen ikäihmisten kirjastokäyttäytymistä eli kirjastopalveluiden tarvetta ja käyttöä. Tutkimuksemme tarkoituksena oli kehittää YTY-alueen kirjastojen palveluita vastaamaan paremmin ikäihmisten tarpeita. Yksi merkittävä osa-alue työssämme oli suunnitella YTY-kirjastoille erilaisia malleja kirjaston kotipalvelun toimijoista.
Opinnäytetyömme oli toimintatutkimus, sillä tarkoituksenamme oli kehittää jo olemassa olevia palveluita. Tutkimuksessa oli myös piirteitä laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytimme kyselyä, joita lähetimme yhteensä 300 kappaletta postitse. Kohderyhmäksi valitsimme YTY-alueen vuonna 2011 65 vuotta täyttävät tai sitä vanhemmat ihmiset. Lähetimme kyselyt käyttäen systemaattista satunnaisotantaa.
Kyselyyn saimme vastauksia 83 kappaletta. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoimme käyttäen SPSS-ohjelmaa ja tyypittelyä. Tyypittelyn avulla meille muodostui neljä erilaista kirjaston käyttäjää, jotka ovat ”Ei kiinnosta”, ”En tarvitse”, ”Käytän satunnaisesti” ja ”Hinkuan lukemista”. Merkittävimpiä kyselystä esille nousseita tuloksia oli, että lähes puolet vastanneista ei käytä kirjastoa. Syyksi tähän kerrottiin mm. terveydentila ja ajanpuute. Varsinaisia aktiivikäyttäjiä eli niitä, jotka käyttävät kirjastopalveluita viikoittain oli kymmenen prosenttia kaikista vastanneista. Kirjastonkäyttäjä-tyyppien ja kyselyn tulosten avulla pohdimme, kuinka saada ihmisiä kirjastopalveluiden piiriin ja kuinka palvelut vastaisivat paremmin ikäihmisten tarpeita.
Kirjaston kotipalvelun toimijoiksi nostimme esiin kuusi tahoa, jotka ovat palkattu työntekijä, sosiaali- ja terveystoimi, vapaaehtoiset, ateriapalvelu, työttömät ja koululaiset. Halusimme tuoda esiin mahdollisimman erilaisia tahoja, joista YTY-kirjastot voivat yhdistelemällä ja muokkaamalla kehittää juuri itselleen sopivan kirjaston kotipalvelutoimintamallin.
Opinnäytetyömme oli toimintatutkimus, sillä tarkoituksenamme oli kehittää jo olemassa olevia palveluita. Tutkimuksessa oli myös piirteitä laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta. Tutkimusmenetelmänä käytimme kyselyä, joita lähetimme yhteensä 300 kappaletta postitse. Kohderyhmäksi valitsimme YTY-alueen vuonna 2011 65 vuotta täyttävät tai sitä vanhemmat ihmiset. Lähetimme kyselyt käyttäen systemaattista satunnaisotantaa.
Kyselyyn saimme vastauksia 83 kappaletta. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoimme käyttäen SPSS-ohjelmaa ja tyypittelyä. Tyypittelyn avulla meille muodostui neljä erilaista kirjaston käyttäjää, jotka ovat ”Ei kiinnosta”, ”En tarvitse”, ”Käytän satunnaisesti” ja ”Hinkuan lukemista”. Merkittävimpiä kyselystä esille nousseita tuloksia oli, että lähes puolet vastanneista ei käytä kirjastoa. Syyksi tähän kerrottiin mm. terveydentila ja ajanpuute. Varsinaisia aktiivikäyttäjiä eli niitä, jotka käyttävät kirjastopalveluita viikoittain oli kymmenen prosenttia kaikista vastanneista. Kirjastonkäyttäjä-tyyppien ja kyselyn tulosten avulla pohdimme, kuinka saada ihmisiä kirjastopalveluiden piiriin ja kuinka palvelut vastaisivat paremmin ikäihmisten tarpeita.
Kirjaston kotipalvelun toimijoiksi nostimme esiin kuusi tahoa, jotka ovat palkattu työntekijä, sosiaali- ja terveystoimi, vapaaehtoiset, ateriapalvelu, työttömät ja koululaiset. Halusimme tuoda esiin mahdollisimman erilaisia tahoja, joista YTY-kirjastot voivat yhdistelemällä ja muokkaamalla kehittää juuri itselleen sopivan kirjaston kotipalvelutoimintamallin.