KRIISIKUNNASTA TALOUDELLISESTI TERVEEKSI KUNNAKSI : - Tutkimus Merikarvian kuntatalouden kehityksestä 2005-2010
Salmi, Päivi (2011)
Salmi, Päivi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415491
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Merikarvian kunta on saanut taloutensa vuoden 2005 heikosta tilanteesta tämän hetkiseen hyvään tilaan. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta tutkimalla Merikarvian ja vertailukuntien nettokustannusten kehitystä tehtävittäin vuosina 2005-2009 ja Merikarvian nettokustannusten kehitystä tehtävittäin vuosina 2005-2010. Vertailukunnat otettiin mukaan, jotta nähtäisiin, ovatko Merikarvian kustannukset kehittyneet erilailla kuin muiden vertailukuntien. Näitä vertailukuntia työssä olivat Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kiikoinen, Köyliö, Lavia, Luvia, Pomarkku, Siikainen ja Säkylä.
Tutkimusta varten kerättiin aineistoa Tilastokeskuksen tilastojen sekä Merikarvian tilinpäätöstietojen pohjalta. Lisäksi hankittiin haastatteluaineistoa. Haastattelut suoritettiin syys-marraskuussa 2011 ja niiden avulla haettiin vastausta siihen, miksi jotkut kustannukset Merikarvialla olivat muuttuneet. Haastattelujen kohteena olivat Merikarvian kunnan sivistysjohtaja, laskentasihteeri, vapaa-aikasihteeri, teknisen toimen kanslisti ja päivähoidon johtaja. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käsiteltiin kuntatalotta yleisesti, mistä se muodostuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Osio perustui alan kirjallisuuteen.
Empiirisessä osiossa perehdyttiin Merikarvian kuntatalouteen ja sen haasteisiin. Merikarvialla talouden haasteita luo väestön ikärakenne, valtionosuuksien muutokset sekä investointien ja poistojen hallinta, sillä Merikarvialla on vuosien kuluessa investoitu voimakkaasti. Pääpaino tutkimuksessa oli Merikarvian tilinpäätöstietojen analysoinnissa tehtävittäin. Tutkimuksessa selvisi, että Merikarvian talouskehitys on pääsääntöisesti noudattanut samaa kehityssuuntaa kuin vertailukuntienkin. Opetustoimen hoitamisessa Merikarvia on pystynyt leikkaamaan kustannuksia eli säästämään toimintamenoissa. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset taas ovat voimakkaassa kasvussa, mikä johtuu osittain Merikarvian väestörakenteesta.
Tutkimuksen aikana ei kuitenkaan noussut esiin sellaista selkeää tehtäväkohtaista kustannusten muutosta, joka yksistään selittäisi Merikarvian talouden kehittymistä suotuisaan suuntaan. Tästä syystä tutkimuksessa selvitettiin myös kunnan tulorahoitusta, josta selvisi, että Merikarvian valtionosuuksien määrä on noussut huomattavasti tarkasteluajanjaksolla. Vaikka tutkimukselle asetettuun tavoitteeseen ei suoraan saatu vastausta, voidaan todeta, että kunnan säästötoimet ja varsinkin tulorahoituksen suotuisa kehitys ovat olleet ne tärkeimmät tekijät kunnan taloustilanteen parantumiselle. Tämän opinnäytetyön pohjalta Merikarvian kunnassa aiotaan tehdä lisätutkimuksia kustannusten määrästä ja niiden kehityksestä.
Tutkimusta varten kerättiin aineistoa Tilastokeskuksen tilastojen sekä Merikarvian tilinpäätöstietojen pohjalta. Lisäksi hankittiin haastatteluaineistoa. Haastattelut suoritettiin syys-marraskuussa 2011 ja niiden avulla haettiin vastausta siihen, miksi jotkut kustannukset Merikarvialla olivat muuttuneet. Haastattelujen kohteena olivat Merikarvian kunnan sivistysjohtaja, laskentasihteeri, vapaa-aikasihteeri, teknisen toimen kanslisti ja päivähoidon johtaja. Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa käsiteltiin kuntatalotta yleisesti, mistä se muodostuu ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Osio perustui alan kirjallisuuteen.
Empiirisessä osiossa perehdyttiin Merikarvian kuntatalouteen ja sen haasteisiin. Merikarvialla talouden haasteita luo väestön ikärakenne, valtionosuuksien muutokset sekä investointien ja poistojen hallinta, sillä Merikarvialla on vuosien kuluessa investoitu voimakkaasti. Pääpaino tutkimuksessa oli Merikarvian tilinpäätöstietojen analysoinnissa tehtävittäin. Tutkimuksessa selvisi, että Merikarvian talouskehitys on pääsääntöisesti noudattanut samaa kehityssuuntaa kuin vertailukuntienkin. Opetustoimen hoitamisessa Merikarvia on pystynyt leikkaamaan kustannuksia eli säästämään toimintamenoissa. Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset taas ovat voimakkaassa kasvussa, mikä johtuu osittain Merikarvian väestörakenteesta.
Tutkimuksen aikana ei kuitenkaan noussut esiin sellaista selkeää tehtäväkohtaista kustannusten muutosta, joka yksistään selittäisi Merikarvian talouden kehittymistä suotuisaan suuntaan. Tästä syystä tutkimuksessa selvitettiin myös kunnan tulorahoitusta, josta selvisi, että Merikarvian valtionosuuksien määrä on noussut huomattavasti tarkasteluajanjaksolla. Vaikka tutkimukselle asetettuun tavoitteeseen ei suoraan saatu vastausta, voidaan todeta, että kunnan säästötoimet ja varsinkin tulorahoituksen suotuisa kehitys ovat olleet ne tärkeimmät tekijät kunnan taloustilanteen parantumiselle. Tämän opinnäytetyön pohjalta Merikarvian kunnassa aiotaan tehdä lisätutkimuksia kustannusten määrästä ja niiden kehityksestä.