Tiedonlähteitä ja vaikuttavuutta : näkökulma kokoelmatyön vaikutuksiin opinnäytetyöprosessissa

Abstract

Opinnäytetyön pohjana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston toimeksianto. Tavoitteena oli käydä läpi 40 oppilaitoksessa tehdyn opinnäytetyön lähdeluettelot ja selvittää, kuinka moni käytetyistä lähdeaineistoista löytyy kirjaston kokoelmasta tai on muuten saavutettavissa sen kautta. Tarkoituksena on ollut pohtia saavutettavuuden kautta kirjaston ja kokoelman vaikutusta opinnäytetyöprosessiin sekä sitä, voiko tällaisella tutkimuksella mitata kirjaston ja sen kokoelman vaikuttavuutta. Työn teoreettisena viitekehyksenä on kokoelmatyö ammattikorkeakoulukirjaston näkökulmasta sekä kirjaston vaikuttavuuden tutkiminen. Amk-kirjaston toiminta-ajatuksena on kehysorganisaation toiminnan tukeminen ja kokoelmatyön lähtökohtana on opetuksen ja opiskelun tukeminen. Vaikuttavuuden avulla pyritään arvioimaan kirjaston tuottamien palveluiden hyötyä ja seurauksia. Laajimmillaan vaikutuksia määritetään yhteiskunnallisella tasolla, mutta vaikuttavuutta voidaan tutkia esim. kirjastotoiminnan sisällä tai kehysorganisaatiossa. Vaikuttavuutta tutkitaan yhdistämällä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Tutkimuksessa läpikäydyt opinnäytetöiden lähteet jaettiin kirjaston kokoelmasta löytyviin aineistoihin (painetut kirjat, e-kirjat, lehdet ja tietokanta-artikkelit), kokoelmaan kuulumattomiin painettuihin kirjoihin, avoimeen verkkoaineistoon (Nelli-portaaliin kuvaillut, kirjaston linkkilistoilta löytyvät ja muut verkkosivut) sekä muihin aineistoihin (esim. haastattelut, rajoitetun käytön verkkosivut). Käytetyistä lähteistä 65,2 prosenttia kuului kirjaston kokoelmaan tai oli muuten saavutettavissa sen kautta. Tutkimuksen perusteella JAMKin opiskelijoiden on mahdollista saada kirjaston kautta käyttöönsä suuri osa opinnäytetyössä tarvitsemistaan lähdeaineistoista. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida, kuinka moni käytetyistä lähteistä on todella saatu käyttöön kirjaston kautta. Jotta kokoelman vaikuttavuutta opinnäytetyöprosessissa voisi arvioida tarkemmin, tulisi selvittää laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, miten opinnäytetyön tekijät todellisuudessa ovat saaneet käyttöönsä tarvitsemansa lähdeaineistot.