Diakoni i mötet med familjer i Åbo svenska församling
Aspvik, Annina; Söderbacka, Nina (2011)
Aspvik, Annina
Söderbacka, Nina
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814821
Tiivistelmä
Sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat lisääntyvät jatkuvasti yhteiskunnassamme. Pienituloisten lapsiperheiden voi olla erityisen vaikeata pärjätä. Diakoninen perhetyö täytyy olla jatkuvassa vuorovaikutuksessa perheiden kanssa jotta diakonista perhetyötä on mahdollista kehittää.
Lopputyön tarkoituksena on selvittää miten Turun ruotsinkielisen seurakunnan perheelliset asiakkaat ovat kokeneet kohtaamisen. Lopputyön tarkoituksena on tutkia kohtaamista ja kartoittaa diakonisen perhetyön tarpeita ja kehitysmahdollisuuksia. Menetelmäksi on valittu tapaustutkimusmenetelmä jonka avulla on haastateltu kahta diakoniatyön asiakasta ja tutkittu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Haastatteluaineisto sekä suullinen vuorovaikutus Turun ruotsinkielisen seurakunnan diakonien kanssa muodostavat päälähteet, joiden avulla teemaa valaistaan. Analyysissä verrataan vastaajien ja diakonien vastauksia ajankohtaiseen kirjallisuuteen.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että taloudellinen tuki on ollut suurin syy siihen, että asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä diakoniin. Haastatteluista käy ilmi, että myös kohtaaminen diakonin vastaanotolla, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat selkeitä aiheita. Diakoniatyön sosiaalinen ja käytännön tukeminen on haastateltavien mukaan tärkeätä. Diakonille voi olla haasteellista tasapainotella taloudellisen ja muun diakonian työn välillä. Taloudellisen tuen ja muun diakoniatyön välillä on myös asiakkaan kohtaamista ja sen kautta asiakas voi tutustua seurakunnan muuhun toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Haastateltavien mukaan heidät on kohdattu yksilöllisesti ja he arvostavat keskustelumahdollisuutta diakoniavastaanotolla.
Lopputyön tarkoituksena on selvittää miten Turun ruotsinkielisen seurakunnan perheelliset asiakkaat ovat kokeneet kohtaamisen. Lopputyön tarkoituksena on tutkia kohtaamista ja kartoittaa diakonisen perhetyön tarpeita ja kehitysmahdollisuuksia. Menetelmäksi on valittu tapaustutkimusmenetelmä jonka avulla on haastateltu kahta diakoniatyön asiakasta ja tutkittu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Haastatteluaineisto sekä suullinen vuorovaikutus Turun ruotsinkielisen seurakunnan diakonien kanssa muodostavat päälähteet, joiden avulla teemaa valaistaan. Analyysissä verrataan vastaajien ja diakonien vastauksia ajankohtaiseen kirjallisuuteen.
Loppupäätelmänä voidaan todeta, että taloudellinen tuki on ollut suurin syy siihen, että asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä diakoniin. Haastatteluista käy ilmi, että myös kohtaaminen diakonin vastaanotolla, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat selkeitä aiheita. Diakoniatyön sosiaalinen ja käytännön tukeminen on haastateltavien mukaan tärkeätä. Diakonille voi olla haasteellista tasapainotella taloudellisen ja muun diakonian työn välillä. Taloudellisen tuen ja muun diakoniatyön välillä on myös asiakkaan kohtaamista ja sen kautta asiakas voi tutustua seurakunnan muuhun toimintaan ja yhteisöllisyyteen. Haastateltavien mukaan heidät on kohdattu yksilöllisesti ja he arvostavat keskustelumahdollisuutta diakoniavastaanotolla.