Päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyö : Toimivia käytäntöjä ja kipupisteitä Kallio – Alppiharju – Pasilan päivähoitoalueella
Järviluoto, Sari; Mäkinen, Mari (2009)
Järviluoto, Sari
Mäkinen, Mari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906113894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906113894
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja kehittää päivähoidon ja lastensuojelun yhteistyötä Helsingissä
Kallio - Alppiharju - Pasilan päivähoitoalueella. Alueella on kehitetty päivähoidon ja lastensuojelun
välistä yhteistyötä useiden vuosien ajan ja tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten
yhteistyö päivähoidon ja lastensuojelun välillä toteutuu. Selvitimme toimivat käytännöt ja etsimme
yhteistyön kipupisteitä. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys pohjautuu moniammatillisen
yhteistyön ja verkostotyön teoriaan.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin avoimien kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen avulla. Kyselyt
lähetettiin alueen päivähoidon henkilökunnalle, päivähoidon esimiehille ja sosiaalityöntekijöille.
Saimme takaisin 18 päivähoidon henkilökunnan vastatusta (h=18), 6 päivähoidon esimiehen vastausta
(e=6) ja 0 sosiaalityöntekijöiden vastausta. Kyselyt analysoitiin laadullisen sisällön analyysin avulla.
Syventääksemme tutkimusaineistoamme ja saadaksemme sosiaalityöntekijöiden näkökulman
aineistoomme, teemahaastattelimme kahta sosiaalityöntekijää. Teemahaastattelut analysoitiin myös
laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksia tarkastelimme yhteistyön toimivien käytäntöjen ja kipupisteiden näkökulmasta.
Yhteistyötä edistäviksi tekijöiksi muodostuivat avoimuus, tuttuus, yhteiset toimintakäytännöt,
ammatillisuus ja työyhteisön sisäiset yhteistyötä edistävät toimintakäytännöt. Suurimmiksi kipupisteiksi
tuloksissa ilmenivät: salassapitovelvollisuus ja laki, työntekijöiden vaihtuvuus, pelko, ennakkoluulot,
yhteisten toimintamallien vieraus ja kiire. Toimivan moniammatillisen verkostotyön yhtenä
edellytyksenä on työhyvinvointia ja yhteistyötä tukeva työilmapiiri. Sen luomisessa ja kehittämisessä
myönteiseen suuntaan on esimiehellä suuri merkitys.
Merkittävä kehittämishaaste alueen moniammatillisen yhteistyön toimivuuden parantamisessa on
työyhteisön sisäisen perehdyttämisen parantaminen. Tämä koskee sekä päivähoitoa, että lastensuojelua.
Selkeät perehdyttämisohjeet alueen yhteisiin toimintamalleihin auttavat moniammatillisen yhteistyön
aloittamista ja onnistumista. Lisäksi työyhteisöihin tarvitaan tietoa toisen osapuolen työtavoista,
yhteistyön sopimuksista ja resursseista. Tässä apuna voi olla yhteisten sisäisten toimintamallien
kehittäminen, päivähoidon sisäisesti ja lastensuojelun sisäisesti, sekä henkilöstön yhteinen
moniammatillisen verkostotyön edellytyksiin ja dialogisiin työmenetelmiin perehdyttävä koulutus.
Kallio - Alppiharju - Pasilan päivähoitoalueella. Alueella on kehitetty päivähoidon ja lastensuojelun
välistä yhteistyötä useiden vuosien ajan ja tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten
yhteistyö päivähoidon ja lastensuojelun välillä toteutuu. Selvitimme toimivat käytännöt ja etsimme
yhteistyön kipupisteitä. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys pohjautuu moniammatillisen
yhteistyön ja verkostotyön teoriaan.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin avoimien kyselylomakkeiden ja teemahaastattelujen avulla. Kyselyt
lähetettiin alueen päivähoidon henkilökunnalle, päivähoidon esimiehille ja sosiaalityöntekijöille.
Saimme takaisin 18 päivähoidon henkilökunnan vastatusta (h=18), 6 päivähoidon esimiehen vastausta
(e=6) ja 0 sosiaalityöntekijöiden vastausta. Kyselyt analysoitiin laadullisen sisällön analyysin avulla.
Syventääksemme tutkimusaineistoamme ja saadaksemme sosiaalityöntekijöiden näkökulman
aineistoomme, teemahaastattelimme kahta sosiaalityöntekijää. Teemahaastattelut analysoitiin myös
laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksia tarkastelimme yhteistyön toimivien käytäntöjen ja kipupisteiden näkökulmasta.
Yhteistyötä edistäviksi tekijöiksi muodostuivat avoimuus, tuttuus, yhteiset toimintakäytännöt,
ammatillisuus ja työyhteisön sisäiset yhteistyötä edistävät toimintakäytännöt. Suurimmiksi kipupisteiksi
tuloksissa ilmenivät: salassapitovelvollisuus ja laki, työntekijöiden vaihtuvuus, pelko, ennakkoluulot,
yhteisten toimintamallien vieraus ja kiire. Toimivan moniammatillisen verkostotyön yhtenä
edellytyksenä on työhyvinvointia ja yhteistyötä tukeva työilmapiiri. Sen luomisessa ja kehittämisessä
myönteiseen suuntaan on esimiehellä suuri merkitys.
Merkittävä kehittämishaaste alueen moniammatillisen yhteistyön toimivuuden parantamisessa on
työyhteisön sisäisen perehdyttämisen parantaminen. Tämä koskee sekä päivähoitoa, että lastensuojelua.
Selkeät perehdyttämisohjeet alueen yhteisiin toimintamalleihin auttavat moniammatillisen yhteistyön
aloittamista ja onnistumista. Lisäksi työyhteisöihin tarvitaan tietoa toisen osapuolen työtavoista,
yhteistyön sopimuksista ja resursseista. Tässä apuna voi olla yhteisten sisäisten toimintamallien
kehittäminen, päivähoidon sisäisesti ja lastensuojelun sisäisesti, sekä henkilöstön yhteinen
moniammatillisen verkostotyön edellytyksiin ja dialogisiin työmenetelmiin perehdyttävä koulutus.