Työsuhteen muodon vaikutus työtyytyväisyyteen sisäisen markkinoinnin näkökulmasta: Case Vakuutusyhtiö ja Rahoitusyhtiö
Vihonen, Sanna; Timonen, Jenni (2009)
Vihonen, Sanna
Timonen, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905253178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905253178
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, onko työsuhteen muodolla vaikusta koetun työtyytyväisyyden kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää näiden kahden yrityksen vertailun avulla, löytyykö työsuhteen muodon ja työtyytyväisyyden välillä sellaisia yhtenäisyyksiä, joiden perusteella voitaisiin tehdä laajempia yleistyksiä.
Teoriaosuudessa käsitellään työtyytyväisyyden teorioita, työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä ja selvennetään mm. seuraavia käsitteitä: työsuhteen muoto, työtyytyväisyys, työmotivaatio ja sisäinen markkinointi. Tutkimus on rajattu koskemaan Vakuutusyhtiötä ja Rahoitusyhtiötä. Koska tutkimusaiheena työtyytyväisyys yrityksissä on laaja, tutkimus on rajattu koskemaan lähinnä työsuhteen muodon vaikutusta koettuun työtyytyväisyyteen. Työtyytyväisyyden kokemista tutkittiin muun muassa seuraavien osa-alueiden kautta: palaute, sitoutuminen, ihmissuhteet, sisäinen viestintä ja työn mielekkyys. Tutkimuksesta löytyvät sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen ulottuvuus kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta painottaen.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla yritysten henkilökunnalta. Haastattelua käytettiin syventämään taustatietoja yrityksistä. Aineiston analysoinnin välineenä käytettiin SPSS-järjestelmää kvantitatiivisessa osuudessa. Käytettyjä tilastollisen analysoinnin menetelmiä olivat ristiintaulukointi, khiin neliö -testi ja frekvenssien analysointi. Kvalitatiivisessa osuudessa avoimet kysymykset analysoitiin avaamalla kysymysten vastaukset ja muodostamalla vastausten perusteella ryhmiä useasti esiintyvistä vastauksista.
Tutkimustuloksien perusteella löytyi eroja vakituisessa työsuhteessa työskentelevien ja määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien väliltä. Yleisesti ottaen molemmissa yrityksissä oltiin tyytyväisiä tai hyvinkin tyytyväisiä oman yrityksen toimintaan tutkituilla osa-alueilla. Työsuhteen muodolla ei tulosten perusteella ollut merkitystä tutkittaessa työtyytyväisyyttä Vakuutusyhtiössä, mutta Rahoitusyhtiössä ero määräaikaisten ja vakituisten välillä oli havaittavissa määräaikaisten työntekijöiden suhtautuessa kriittisemmin useimpiin tutkittuihin osa-alueisiin. Koska yritysten tuloksista ei löytynyt tilastollisesti merkittäviä ja yhteneviä tietoja, ei tutkimuksen tuloksia voida yleistää tutkittujen yritysten ulkopuolelle, mutta vakuutusyhtiölle ja rahoitusyhtiölle tutkimus antaa käyttökelpoista tietoa työntekijöiden työtyytyväisyydestä.
Teoriaosuudessa käsitellään työtyytyväisyyden teorioita, työsuhteeseen liittyvää lainsäädäntöä ja selvennetään mm. seuraavia käsitteitä: työsuhteen muoto, työtyytyväisyys, työmotivaatio ja sisäinen markkinointi. Tutkimus on rajattu koskemaan Vakuutusyhtiötä ja Rahoitusyhtiötä. Koska tutkimusaiheena työtyytyväisyys yrityksissä on laaja, tutkimus on rajattu koskemaan lähinnä työsuhteen muodon vaikutusta koettuun työtyytyväisyyteen. Työtyytyväisyyden kokemista tutkittiin muun muassa seuraavien osa-alueiden kautta: palaute, sitoutuminen, ihmissuhteet, sisäinen viestintä ja työn mielekkyys. Tutkimuksesta löytyvät sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen ulottuvuus kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta painottaen.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla yritysten henkilökunnalta. Haastattelua käytettiin syventämään taustatietoja yrityksistä. Aineiston analysoinnin välineenä käytettiin SPSS-järjestelmää kvantitatiivisessa osuudessa. Käytettyjä tilastollisen analysoinnin menetelmiä olivat ristiintaulukointi, khiin neliö -testi ja frekvenssien analysointi. Kvalitatiivisessa osuudessa avoimet kysymykset analysoitiin avaamalla kysymysten vastaukset ja muodostamalla vastausten perusteella ryhmiä useasti esiintyvistä vastauksista.
Tutkimustuloksien perusteella löytyi eroja vakituisessa työsuhteessa työskentelevien ja määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien väliltä. Yleisesti ottaen molemmissa yrityksissä oltiin tyytyväisiä tai hyvinkin tyytyväisiä oman yrityksen toimintaan tutkituilla osa-alueilla. Työsuhteen muodolla ei tulosten perusteella ollut merkitystä tutkittaessa työtyytyväisyyttä Vakuutusyhtiössä, mutta Rahoitusyhtiössä ero määräaikaisten ja vakituisten välillä oli havaittavissa määräaikaisten työntekijöiden suhtautuessa kriittisemmin useimpiin tutkittuihin osa-alueisiin. Koska yritysten tuloksista ei löytynyt tilastollisesti merkittäviä ja yhteneviä tietoja, ei tutkimuksen tuloksia voida yleistää tutkittujen yritysten ulkopuolelle, mutta vakuutusyhtiölle ja rahoitusyhtiölle tutkimus antaa käyttökelpoista tietoa työntekijöiden työtyytyväisyydestä.