Konekylvön onnistuminen Sodankylän metsätiimin eteläosissa vuosina 2003 - 2006

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää konekylvön onnistumista viljelyvuosina 2003–2006 Sodankylän metsätiimin eteläosissa. Metsähallituksen tavoitteena on lisätä koneellisen kylvön määrää kyseisellä alueella, mutta koneellisen kylvön onnistumisesta haluttiin saada lisätietoa, sillä istutus on ollut perinteisesti kylvöä suositumpi menetelmä myös männylle. Koneellisen kylvön onnistumista arvioin kasvatuskelpoisten männyntaimien määrällä erilaisissa kasvuolosuhteissa ja vertasin tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin.

Metsähallituksen Itä-Lapin metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen rajasi tutkimusalueen piireihin 24–26, jotka kattavat Sodankylän eteläpuoleisen osan. Alkuperäinen tarkoitus oli rajata inventointivuodet vuosiin 2000–2006, mutta käyttämässäni yksinkertaisen satunnaisotannan mukaisessa otoksessa tutkimusalue rajautui vain vuosiin 2003–2006. Mitattujen koealojen yhteismäärä tässä tutkimuksessa oli 584 kappaletta, jotka olivat jakautuneet 31 kuvioille. Kaikki kuviot oli muokattu äestämällä. Inventointimenetelmänä käytin linjoittaista ympyräkoealamenetelmää, mutta linjat tein perinteisestä poiketen valmiiksi tietokoneella. Mittauksessa käytin 2,52 metrin koealasädettä. Tutkimusaineisto koostui koealoilta mittaamistani puulajitiedoista sekä kuviokohtaisista tiedoista, joista tärkeimpiä olivat kasvupaikka, maalaji ja korkeus merenpinnasta. Tutkimusaineistoa analysoin SPSS-ohjelmistolla.

Konekylvöt olivat onnistuneet pääasiassa hyvin, vaikka vuosien, kuvioiden ja piirien välillä oli eroa. Pelkästään kasvatuskelpoiset männyntaimet huomioiden täydennysrajan (alle 1100 kpl/ha) yläpuolella oli yli 70 prosenttia koealoista. Luontainen taimiaines huomioiden määrä on suurempi. Muutamilla kuvioilla taimimäärään vaikuttivat etenkin kasvupaikan kivisyys ja maanmuokkauksen voimakkuus. Suhteellisen tasaiset lämpö- ja kosteusolot takasivat onnistuneen taimettumisen vuosien välisessä vertailussa. Yli 262 metrin korkeudella olevat kuviot olivat taimettuneet sen sijaan huonoiten. Siemenpuilla ei ollut suurta merkitystä kasvatuskelpoisten männyntaimien mediaanilla mitattuna. Taimikkotuhoista esiintyi paikoin männyntalvihometta.

Opinnäytetyöni tuloksien perusteella voidaan olettaa koneellisen kylvön onnistuneen alueella, mutta vuosittainen vertailu on paikoin suurta. Muihin Pohjois-Suomessa tehtyihin tutkimuksiin verrattuna tulokset ovat samansuuntaiset. Onnistunut maanmuokkaus sekä hyvät kasvuolosuhteet takasivat onnistuneet kylvötulokset. Tulokset ovat yleistettävissä mielestäni samoissa olosuhteissa sekä samalla korkeudella oleviin konekylvöalueisiin.

The aim of this thesis is to find out how machinery sowing has succeeded in the southern parts of Sodankylä forest team in 2003–2006. The target of Metsähallitus is to increase the sowing in this area. More information about this subject is required because planting has traditionally been a more popular method for pine. The success of machinery sowing was evaluated by the number of valid pine plants in different kinds of growing conditions. The results were compared to the previous research results.

The Chief of forest management (Metsähallitus, East-Lapland) Olli Lipponen defined the research area for the domains 24–26 which extend to the southern parts of Sodankylä. The original function was to define the stock including the years 2000–2006 but because the simple random sampling method for the research area was used the stock taking bordered only to the years 2003–2006. The total number of the measured experimental plots in this study was 584 objects which grouped to 31 forest stand figures. All compartments were prepared by harrowing. The stock taking method used was the rectangular circular sample plot but all the lines were drawn by computer which digressed in the traditional way. The 2.52 meter radius of experimental plots was used. Research material consisted of information about wood species which was measured in the experimental plots including information of the compartments. The most important figure information was habitat, soil type and elevation. The research material was analyzed by SPSS-software.

In most cases machinery sowing succeeded well even though there were variations between the years, figures and domains. If only the valid pine plants are studied there were more than 70 percent of the experimental plots above the supplementary limit (1 100 pc/hectare). The percent is even bigger if the natural plant material is taken into account. Some figures, especially the stoniness of the habitat and the intensity of preparation of soil affected the number of plant numbers. Relatively constant heat and moisture conditions guaranteed the successful growth of plants in stock taking years. Instead, the compartments which were above 262 meters the growth of plants had succeeded the worst. There was pine winter mould which caused the damage in some seeding stands.

On the basis of the thesis results it could be assumed that machinery sowing has succeeded in the research area, but the difference between the years are big in some places. Successful preparation of soil and good growing conditions guaranteed success in sowing results. The results can be generalized for the machinery sowing areas where the growing conditions and elevation are the same.