Bovallius-ammattiopiston opiskelijoiden näkemyksiä opiskelijahyvinvointipalveluista. : ”No onko se sitä, että on hyvä olla tiällä, ajetaan meijjän asioita etteenpäin ja pietään huolta meijjän oikeuksista..?
Hiltunen, Tiina; Nikkonen, Katariina (2012)
Hiltunen, Tiina
Nikkonen, Katariina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202222398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202222398
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Bovallius-ammattiopiston, Pieksämäen toimipisteen, viimeisen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyyttä opiston hyvinvointipalveluihin, ja sitä kuinka tietoisia he ovat opiston tarjoamista hyvinvointipalveluista. Opiskelijoiden mielipiteiden pohjalta annettiin kehittämisideoita oppilaitoksen johdolle. Tutkimuksen aineisto koostui 17 kolmannen vuoden opiskelijan haastatteluvastauksesta. Heistä naisia oli seitsemän ja miehiä kymmenen.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tietoa hankittiin haastattelemalla yksitellen 17 opiskelijaa, minkä jälkeen opiskelijoiden vastaukset litteroitiin ja analysoitiin. Haastattelun lajina oli teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Kysymysten aihealueita olivat asuntolat, koulun ruokala, psykologin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan sekä kuntoutusohjaajan palvelut, vapaa-ajan toiminta, turvallisuus asuntoloissa ja opistolla sekä yleinen tietämys opiston hyvinvointipalveluista opiskelijoille. Tutkimuksen tulosten mukaan monelle opiskelijalle sana opiskelijahyvinvointipalvelu oli vieras, mutta moni pystyi kuvailemaan mitä heille tuli sanasta mieleen. Melkein kaikki opiskelijat tiesivät palveluluiden olemassaolon, kun heille lueteltiin opiston hyvinvointipalvelut ja lähes kaikki opiskelijat tiesivät henkilöt palveluiden takana. Tästä tehtiin sellainen johtopäätös, että opiskelijat ovat tietoisia palveluista, mutta eivät välttämättä osaa yhdistää sitä vaikeaan opiskelijahyvinvointipalvelu sanaan. Opiskelijat olivat melko tyytyväisiä psykologin, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan ja kuntoutusohjaajan palveluihin, mutta heidän luokse pääseminen on hankalaa välimatkojen ja ajanvarauksen takia. Näitä palveluita pitäisi siis saada vielä lähemmäs opiskelijoita ja selkiyttää paremmin ketkä henkilöt ovat palveluiden takana.
Opiskelijoiden mielestä vapaa-ajan harrastuksia oli runsaasti tarjolla, mutta opiskelijoiden ehdotuksia pitäisi ottaa enemmän huomioon. Vapaa-ajan toimintaa voisikin mielestämme kehittää niin, että uusia harrastuksia kokeiltaisiin enemmän vanhojen harrastusten rinnalla. Lisäksi ohjaajat voisivat varmistaa, että jokainen opiskelija tulee kuulluksi tässä asiassa. Opiskelijat olivat melko tyytyväisiä asuntolassa asumiseen, mutta joissain vastauksissa tuli ilmi, että asuntolassa on välillä rauhaton ja turvaton olo tiettyjen opiskelijoiden riehumisen takia. Myös opistossa koulupäivän aikana joidenkin opiskelutovereiden riehuminen luo turvattomuutta. Tähän tulisi puuttua esimerkiksi selventämällä opiskelijoille käyttäytymissääntöjä ja seuraamukset niiden rikkomisesta. Myös viikoittaiset yhteisökokoukset asuntoloissa voisivat olla tarpeen.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tietoa hankittiin haastattelemalla yksitellen 17 opiskelijaa, minkä jälkeen opiskelijoiden vastaukset litteroitiin ja analysoitiin. Haastattelun lajina oli teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Kysymysten aihealueita olivat asuntolat, koulun ruokala, psykologin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan sekä kuntoutusohjaajan palvelut, vapaa-ajan toiminta, turvallisuus asuntoloissa ja opistolla sekä yleinen tietämys opiston hyvinvointipalveluista opiskelijoille. Tutkimuksen tulosten mukaan monelle opiskelijalle sana opiskelijahyvinvointipalvelu oli vieras, mutta moni pystyi kuvailemaan mitä heille tuli sanasta mieleen. Melkein kaikki opiskelijat tiesivät palveluluiden olemassaolon, kun heille lueteltiin opiston hyvinvointipalvelut ja lähes kaikki opiskelijat tiesivät henkilöt palveluiden takana. Tästä tehtiin sellainen johtopäätös, että opiskelijat ovat tietoisia palveluista, mutta eivät välttämättä osaa yhdistää sitä vaikeaan opiskelijahyvinvointipalvelu sanaan. Opiskelijat olivat melko tyytyväisiä psykologin, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan ja kuntoutusohjaajan palveluihin, mutta heidän luokse pääseminen on hankalaa välimatkojen ja ajanvarauksen takia. Näitä palveluita pitäisi siis saada vielä lähemmäs opiskelijoita ja selkiyttää paremmin ketkä henkilöt ovat palveluiden takana.
Opiskelijoiden mielestä vapaa-ajan harrastuksia oli runsaasti tarjolla, mutta opiskelijoiden ehdotuksia pitäisi ottaa enemmän huomioon. Vapaa-ajan toimintaa voisikin mielestämme kehittää niin, että uusia harrastuksia kokeiltaisiin enemmän vanhojen harrastusten rinnalla. Lisäksi ohjaajat voisivat varmistaa, että jokainen opiskelija tulee kuulluksi tässä asiassa. Opiskelijat olivat melko tyytyväisiä asuntolassa asumiseen, mutta joissain vastauksissa tuli ilmi, että asuntolassa on välillä rauhaton ja turvaton olo tiettyjen opiskelijoiden riehumisen takia. Myös opistossa koulupäivän aikana joidenkin opiskelutovereiden riehuminen luo turvattomuutta. Tähän tulisi puuttua esimerkiksi selventämällä opiskelijoille käyttäytymissääntöjä ja seuraamukset niiden rikkomisesta. Myös viikoittaiset yhteisökokoukset asuntoloissa voisivat olla tarpeen.