Alkutuen mallintaminen sijaisperheiden tueksi Satakunnan kuntien lastensuojelussa
Kumlin, Anita (2012)
Kumlin, Anita
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201202232427
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Anita Kumlin. Alkutuen mallintaminen sijaisperheiden tueksi Satakunnan kuntien lastensuojelussa. Diak Länsi, Pori, kevät 2012, 47s, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, sosionomi ylempi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata Porin ja Rauman lastensuojelun sosiaaliohjaajien kokemuksia sijaisperheiden tukemisesta. Siinä työssä he olivat käyttäneet Alkutukimallia. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus on selvittää arviota miten muualla Satakunnassa mallinnettaisiin Alkutukimalli käytäntöön. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön pyrkimyksenä on saada Alkutuki käyttöön koko Satakunnassa.
Tutkimuksen kohteena oli aluksi Porin ja Rauman sosiaaliohjaajat, jotka ovat jo käyttäneet työssään Alkutukimallia. Sosiaaliohjaajia haastateltiin ryhmänä toukokuussa 2011. Toisen vaiheen tutkimuskohteena olivat Satakunnan muiden kuntien lastensuojelutyötä tekevät työntekijät monesta eri ammattiryhmästä. He arvioivat ryhmähaastatteluissa miten Alkutuki mallinnettaisiin kunkin omassa kunnassa. Varsinainen aineisto kerättiin kolmen ryhmähaastattelun avulla kesän ja syksyn 2011 aikana. Jokaiseen ryhmään osallistui sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja/tai perhetyöntekijöitä. Yhteen ryhmään osallistui myös lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä. Ryhmien koko vaihteli 5 – 8 henkilöä. Ryhmähaastattelut nauhoitettiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Porin ja Rauman sosiaaliohjaajilla oli myönteinen kokemus Alkutukimallin käyttämisestä. Sosiaaliohjaajat olivat ottaneet päävastuun kotikäynneistä. Mallin mukaan tehdyt kotikäynnit mahdollistivat suunnitelmallisen tuen antamisen sijaisperheille. Sijaisperheiden luottamus sosiaalitointa kohtaan lähti kehittymään kotikäyntien aikana. Sosiaalityöntekijöiden työtä pystyttiin vähentämään tukikäyntien avulla. Sosiaaliohjaajat kokivat, että sijaisperheiden tukemisessa tarvitaan vahvaa kuuntelijan taitoa. He toimivat tiedon välittäjinä sijaisperheen ja sosiaalitoimen välillä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kun sijaisperheiden tukemista kehitetään kunnissa. Tutkimuksen mukaan lastensuojelussa ollaan tietoisia siitä, että Suomessa pyritään tarjoamaan tulevaisuudessa ensisijaisesti perhehoitoa kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun työntekijät kokivat, että perhehoidossa lapsen eheytymiselle on hyvät edellytykset. Sijaisperheet tarvitsevat tukea nykyistä enemmän. Tukea tarvitaan varsinkin sijoituksen alkuvaiheessa. Sijoitettavat lapset ovat usein erityislapsia. Sijaisperheitä tuettaessa on kiinnitettävä huomiota vuorovaikutussuhteisiin. Lastensuojelun työntekijät arvioivat, että Alkutukimalli on hyvä runko sijaisperheiden tukemisessa. Useimmat keskustelijat olivat valmiita ottamaan Alkutukimalli käyttöön omassa kunnassaan. Joissakin kunnissa epävarmuutta aiheutti epätietoisuus kunnan lastensuojelun resurssien riittävyydestä. Kaikki kuitenkin halusivat ainakin kokeilla mallia.
Avainsanat: perhehoito, sijaisperheiden tukeminen, Alkutukimalli
Anita Kumlin. Alkutuen mallintaminen sijaisperheiden tueksi Satakunnan kuntien lastensuojelussa. Diak Länsi, Pori, kevät 2012, 47s, 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Terveyden edistämisen koulutusohjelma, sosionomi ylempi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata Porin ja Rauman lastensuojelun sosiaaliohjaajien kokemuksia sijaisperheiden tukemisesta. Siinä työssä he olivat käyttäneet Alkutukimallia. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus on selvittää arviota miten muualla Satakunnassa mallinnettaisiin Alkutukimalli käytäntöön. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön pyrkimyksenä on saada Alkutuki käyttöön koko Satakunnassa.
Tutkimuksen kohteena oli aluksi Porin ja Rauman sosiaaliohjaajat, jotka ovat jo käyttäneet työssään Alkutukimallia. Sosiaaliohjaajia haastateltiin ryhmänä toukokuussa 2011. Toisen vaiheen tutkimuskohteena olivat Satakunnan muiden kuntien lastensuojelutyötä tekevät työntekijät monesta eri ammattiryhmästä. He arvioivat ryhmähaastatteluissa miten Alkutuki mallinnettaisiin kunkin omassa kunnassa. Varsinainen aineisto kerättiin kolmen ryhmähaastattelun avulla kesän ja syksyn 2011 aikana. Jokaiseen ryhmään osallistui sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja/tai perhetyöntekijöitä. Yhteen ryhmään osallistui myös lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä. Ryhmien koko vaihteli 5 – 8 henkilöä. Ryhmähaastattelut nauhoitettiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Porin ja Rauman sosiaaliohjaajilla oli myönteinen kokemus Alkutukimallin käyttämisestä. Sosiaaliohjaajat olivat ottaneet päävastuun kotikäynneistä. Mallin mukaan tehdyt kotikäynnit mahdollistivat suunnitelmallisen tuen antamisen sijaisperheille. Sijaisperheiden luottamus sosiaalitointa kohtaan lähti kehittymään kotikäyntien aikana. Sosiaalityöntekijöiden työtä pystyttiin vähentämään tukikäyntien avulla. Sosiaaliohjaajat kokivat, että sijaisperheiden tukemisessa tarvitaan vahvaa kuuntelijan taitoa. He toimivat tiedon välittäjinä sijaisperheen ja sosiaalitoimen välillä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kun sijaisperheiden tukemista kehitetään kunnissa. Tutkimuksen mukaan lastensuojelussa ollaan tietoisia siitä, että Suomessa pyritään tarjoamaan tulevaisuudessa ensisijaisesti perhehoitoa kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun työntekijät kokivat, että perhehoidossa lapsen eheytymiselle on hyvät edellytykset. Sijaisperheet tarvitsevat tukea nykyistä enemmän. Tukea tarvitaan varsinkin sijoituksen alkuvaiheessa. Sijoitettavat lapset ovat usein erityislapsia. Sijaisperheitä tuettaessa on kiinnitettävä huomiota vuorovaikutussuhteisiin. Lastensuojelun työntekijät arvioivat, että Alkutukimalli on hyvä runko sijaisperheiden tukemisessa. Useimmat keskustelijat olivat valmiita ottamaan Alkutukimalli käyttöön omassa kunnassaan. Joissakin kunnissa epävarmuutta aiheutti epätietoisuus kunnan lastensuojelun resurssien riittävyydestä. Kaikki kuitenkin halusivat ainakin kokeilla mallia.
Avainsanat: perhehoito, sijaisperheiden tukeminen, Alkutukimalli