Etelä-Suomen retkeily- ja vaellusreittien informaatiotarjonnan kartoittaminen Internetissä
Vapaavuori, Jenna; Sollo, Miia (2012)
Vapaavuori, Jenna
Sollo, Miia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203183531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203183531
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa Matkailunedistämiskeskuksen (MEK) koordinoimaa Outdoors Finland Etelä-hankekokonaisuutta. Tutkimuksen avulla saatiin vastaus kysymykseen, onko retkeilijän helppo lähteä omatoimisesti retkeilemään Etelä-Suomen alueella. Tarkasteltavaksi otettiin kuusi maakuntaa: Pääkaupunkiseutu (Pk-seutu), Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa, Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso sekä Etelä-Karjala. Alueilta löydettiin yhteensä 159 reittiä, jotka pitävät sisällään niin luontopolkuja kuin vaellusreittejä. Tutkimus selvitti, löytyykö edellä mainittujen maakuntien reiteistä tarvittavat tiedot ja kartat, jotta omatoiminen retkeily olisi mahdollista. Tiedonlähteenä käytettiin vain Internetiä ja hakupalvelimena toimi Google. Tutkimuksen tueksi koottiin tietoa retkeilyn nykytilasta ja vallitsevista trendeistä, vaelluksesta ja retkeilystä käsitteinä, matkailun tuottamisesta ja markkinoinnista sekä Internetistä tiedonlähteenä.
Tutkimuksen toteuttamisessa oli kolme eri työvaihetta: reittikartoitus, reiteistä saatavan tiedon analysointi sekä Case-esimerkkien luominen. Reittikartoitus-työvaiheessa käytettiin menetelminä Netscoutingia, jota käytettiin apuna reittien etsimiseen Internetistä, sekä Benchmarkingia, jonka avulla pystyttiin vertailemaan eri lähteiden tiedonantia. Tiedonhaussa keskityttiin tarjolla oleviin karttamuotoihin sekä siihen, olivatko reittitiedot helposti löydettävissä. Reiteistä saatavan tiedon analysointi perustui ensimmäisessä työvaiheessa hankittuihin reittitietoihin. Siinä tarkasteltiin kartoitusvaiheessa löydetyn tiedon laatua, joka määräytyi MEK:n asettamien omatoimiseen vaellukseen tarkoitettujen reittien kriteereihin. Lopuksi muodostettiin case-esimerkit viidestä eri reitistä. Mukaan otettiin tiedonanniltaan sekä hyviä että heikompia esimerkkejä eri ylläpitäjiltä. Case-esimerkit pyrkivät havainnollistamaan, mikä olisi ihanteellisin tilanne omatoimisen retkeilijän näkökulmasta.
Tutkimuksessa nousi tiedonanniltaan positiivisesti esiin kolme ylläpitäjää: luontoon.fi, Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ja E-portaali. Kriteerien toteutuminen oli kuitenkin yleisesti heikkoa. Omatoimiselle retkeilijälle on tämän vuoksi haastavaa lähteä retkeilemään Etelä-Suomen kuntiin puutteellisen reitti-informaation vuoksi. Tiedonanniltaan yhtenäinen ja helposti saavutettava informaatiosivusto auttaisi sekä kotimaisia että kansainvälisiä omatoimisia retkeilijöitä retken suunnittelussa Etelä-Suomeen. MEK sekä muut matkailua edistävät tahot pystyvät tämän tutkimuksen pohjalta löytämään kehitystä kaipaavat osa-alueet reittitietojen informaatiotarjonnan laadussa ja löydettävyydessä Etelä-Suomen alueella. Pitkällä tähtäimellä tämä opinnäytetyö auttaa myös omatoimisia retkeilijöitä matkojen suunnittelussa ja tekee siitä käyttäjäystävällisempää.
Tutkimuksen toteuttamisessa oli kolme eri työvaihetta: reittikartoitus, reiteistä saatavan tiedon analysointi sekä Case-esimerkkien luominen. Reittikartoitus-työvaiheessa käytettiin menetelminä Netscoutingia, jota käytettiin apuna reittien etsimiseen Internetistä, sekä Benchmarkingia, jonka avulla pystyttiin vertailemaan eri lähteiden tiedonantia. Tiedonhaussa keskityttiin tarjolla oleviin karttamuotoihin sekä siihen, olivatko reittitiedot helposti löydettävissä. Reiteistä saatavan tiedon analysointi perustui ensimmäisessä työvaiheessa hankittuihin reittitietoihin. Siinä tarkasteltiin kartoitusvaiheessa löydetyn tiedon laatua, joka määräytyi MEK:n asettamien omatoimiseen vaellukseen tarkoitettujen reittien kriteereihin. Lopuksi muodostettiin case-esimerkit viidestä eri reitistä. Mukaan otettiin tiedonanniltaan sekä hyviä että heikompia esimerkkejä eri ylläpitäjiltä. Case-esimerkit pyrkivät havainnollistamaan, mikä olisi ihanteellisin tilanne omatoimisen retkeilijän näkökulmasta.
Tutkimuksessa nousi tiedonanniltaan positiivisesti esiin kolme ylläpitäjää: luontoon.fi, Uudenmaan Virkistysalueyhdistys ja E-portaali. Kriteerien toteutuminen oli kuitenkin yleisesti heikkoa. Omatoimiselle retkeilijälle on tämän vuoksi haastavaa lähteä retkeilemään Etelä-Suomen kuntiin puutteellisen reitti-informaation vuoksi. Tiedonanniltaan yhtenäinen ja helposti saavutettava informaatiosivusto auttaisi sekä kotimaisia että kansainvälisiä omatoimisia retkeilijöitä retken suunnittelussa Etelä-Suomeen. MEK sekä muut matkailua edistävät tahot pystyvät tämän tutkimuksen pohjalta löytämään kehitystä kaipaavat osa-alueet reittitietojen informaatiotarjonnan laadussa ja löydettävyydessä Etelä-Suomen alueella. Pitkällä tähtäimellä tämä opinnäytetyö auttaa myös omatoimisia retkeilijöitä matkojen suunnittelussa ja tekee siitä käyttäjäystävällisempää.