Maa-ainesten hyötykäyttömenetelmät
Suomalainen, Olli (2012)
Suomalainen, Olli
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204244947
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli vertailla eri maa-ainesten hyötykäyttö- ja jalostusmenetelmiä sekä niiden soveltuvuutta ja vaikutuksia yrityksen toimintaan, kustannuksiin ja ympäristöön. Työssä tutkittiin neljää eri hyötykäyttömenetelmää: kiviainesten seulontaa ja murskausta, stabilointia sekä pilaantuneiden maiden kapselointia. Lopputuloksena syntyi raportti menetelmien eduista, haitoista, rajoituksista ja soveltuvuudesta eri näkökulmista.
Tutkimusaineistona oli käytettävissä Staran dokumentteja eri työmenetelmistä ja niiden kustannuksista sekä kokemusperäistä tietoa menetelmien hyvistä ja huonoista puolista. Käytännön tietoa työmenetelmistä kerättiin työn aikana ja kirjallista tausta-aineistoa saatiin muun muassa koulun kirjastosta ja Internetistä. Tutkimus suoritettiin vertaamalla tuotannosta aiheutuvia kustannuksia ostohintoihin tai käsittelymaksuihin, ottamalla huomioon myös ympäristönäkökulma ja kiviainesten ekologisesti kestävä käyttö.
Työn tulokset olivat vaihtelevia eri menetelmien suhteen ja lopputuloksena hyötykäyttömenetelmistä taloudellisesti kannattavin oli seulonta, jolla päästiin vähintään 30 % kustannussäästöihin. Pilaantuneiden maiden kapseloinnin rakennuskustannukset alittavat maankaatopaikkojen kuljetus- ja käsittelymaksut noin 15 %, mutta huomioitaessa kapseloinnin suunnitteluun ja lupaprosesseihin kuluvat kustannukset ei menetelmä ole välttämättä pelkästään taloudellisessa mielessä edullisempi. Kokonaisuutta tarkasteltaessa kapselointi on kuitenkin erittäin järkevää, kun huomioidaan myös ympäristönäkökulma ja menetelmän soveltuvuus kyseiseen kohteeseen. Sedimenttien stabilointi ei kustannuksiltaan pysty kilpailemaan maankaatopaikkojen kustannuksiin verrattuna, mutta tässäkin tapauksessa asiaa on tarkasteltava myös muiden asioiden kannalta.
Hyötykäyttömenetelmien soveltuvuutta arvioitaessa ne kaikki voidaan todeta erittäin hyvin soveltuviksi Jätkäsaaren rakentamisen kaltaiseen yli kymmenen vuotta kestävään rakennusprojektiin.
Tutkimusaineistona oli käytettävissä Staran dokumentteja eri työmenetelmistä ja niiden kustannuksista sekä kokemusperäistä tietoa menetelmien hyvistä ja huonoista puolista. Käytännön tietoa työmenetelmistä kerättiin työn aikana ja kirjallista tausta-aineistoa saatiin muun muassa koulun kirjastosta ja Internetistä. Tutkimus suoritettiin vertaamalla tuotannosta aiheutuvia kustannuksia ostohintoihin tai käsittelymaksuihin, ottamalla huomioon myös ympäristönäkökulma ja kiviainesten ekologisesti kestävä käyttö.
Työn tulokset olivat vaihtelevia eri menetelmien suhteen ja lopputuloksena hyötykäyttömenetelmistä taloudellisesti kannattavin oli seulonta, jolla päästiin vähintään 30 % kustannussäästöihin. Pilaantuneiden maiden kapseloinnin rakennuskustannukset alittavat maankaatopaikkojen kuljetus- ja käsittelymaksut noin 15 %, mutta huomioitaessa kapseloinnin suunnitteluun ja lupaprosesseihin kuluvat kustannukset ei menetelmä ole välttämättä pelkästään taloudellisessa mielessä edullisempi. Kokonaisuutta tarkasteltaessa kapselointi on kuitenkin erittäin järkevää, kun huomioidaan myös ympäristönäkökulma ja menetelmän soveltuvuus kyseiseen kohteeseen. Sedimenttien stabilointi ei kustannuksiltaan pysty kilpailemaan maankaatopaikkojen kustannuksiin verrattuna, mutta tässäkin tapauksessa asiaa on tarkasteltava myös muiden asioiden kannalta.
Hyötykäyttömenetelmien soveltuvuutta arvioitaessa ne kaikki voidaan todeta erittäin hyvin soveltuviksi Jätkäsaaren rakentamisen kaltaiseen yli kymmenen vuotta kestävään rakennusprojektiin.