Itseilmaisun iloa improvisaatiosta : Laitoksessa asuvan ikäihmisen vuorovaikutuksen ja itseilmaisun vahvistaminen improvisaatiotanssin avulla
Heikkilä, Karoliina (2012)
Heikkilä, Karoliina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259958
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää improvisaatiotanssia käytettäväksi ikäihmisten parissa laitosympäristössä. Toimeksiantajana oli Hämeenlinnan Tanssi- ja liikuntakeskus Ky:n hanke Tanssia ja liikuntaa mummuille ja papoille. Testiryhmänä toimi Voutilakeskuksen Uppsalankaaren kuudesta asukkaasta koottu ryhmä, joka osallistui järjestettyihin tuokioihin viisi kertaa.
Tuokiot koostuivat istuen toteutettavista improvisaatiotanssiharjoituksista, jotka tapahtuivat pääasiassa musiikin tahdissa. Tavoitteena oli selvittää, millainen improvisaatiotanssi soveltuu laitoksessa asuville ikäihmisille ja mitä vaatimuksia laitosympäristö menetelmälle asettaa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, miten tällainen toiminta vahvistaa ikäihmisten itseilmaisua ja vuorovaikutusta.
Opinnäytetyön teoriataustassa käsiteltiin ikäihmisen toimintakykyä ja luovuutta. Myös tanssi, itseilmaisu sekä vuorovaikutus olivat tärkeä osa taustateoriaa. Aineistonhankintamenetelminä opinnäytetyössä käytettiin improvisaatiotanssituokioiden havainnointia sekä asiakkaiden ja ohjaajan haastattelua. Asiakkaiden iloiset ilmeet ja eleet sekä heidän antamansa suullinen palaute viestittivät asiakkaiden nauttineen tuokioista.
Tutkimustuloksena voidaan esittää, että improvisaatiotanssi on menetelmä, jota voidaan toteuttaa laitoksessa asuvien ikäihmisten kanssa. Tällainen toiminta voi tuokion aikana vahvistaa ikäihmisen itseilmaisukykyä, kun hän saa liikkeen kautta tuoda ajatuksiaan julki. Myös vuorovaikutuksen vahvistumista voi tapahtua, kun asiakkaille annetaan siihen tilaa.
Tuokiot koostuivat istuen toteutettavista improvisaatiotanssiharjoituksista, jotka tapahtuivat pääasiassa musiikin tahdissa. Tavoitteena oli selvittää, millainen improvisaatiotanssi soveltuu laitoksessa asuville ikäihmisille ja mitä vaatimuksia laitosympäristö menetelmälle asettaa. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, miten tällainen toiminta vahvistaa ikäihmisten itseilmaisua ja vuorovaikutusta.
Opinnäytetyön teoriataustassa käsiteltiin ikäihmisen toimintakykyä ja luovuutta. Myös tanssi, itseilmaisu sekä vuorovaikutus olivat tärkeä osa taustateoriaa. Aineistonhankintamenetelminä opinnäytetyössä käytettiin improvisaatiotanssituokioiden havainnointia sekä asiakkaiden ja ohjaajan haastattelua. Asiakkaiden iloiset ilmeet ja eleet sekä heidän antamansa suullinen palaute viestittivät asiakkaiden nauttineen tuokioista.
Tutkimustuloksena voidaan esittää, että improvisaatiotanssi on menetelmä, jota voidaan toteuttaa laitoksessa asuvien ikäihmisten kanssa. Tällainen toiminta voi tuokion aikana vahvistaa ikäihmisen itseilmaisukykyä, kun hän saa liikkeen kautta tuoda ajatuksiaan julki. Myös vuorovaikutuksen vahvistumista voi tapahtua, kun asiakkaille annetaan siihen tilaa.