Liikunta-alan ammattilaisen työhyvinvoinnin tukeminen itsensä johtamisella
Tuononen, Mira (2012)
Tuononen, Mira
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052810258
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää liikunta-alan ammattilaisten kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan ja kuinka itsensä johtamisen keinoilla voidaan tukea työhyvinvointia. Tutkimuksen taustana on käytetty Allardtin hyvinvointimallia, Suomen kuntoutussäätiön moniulotteista työkykymallia ja Sydänmaanlakan itsensä johtamisen mallia
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja aineiston keruuseen käytettiin strukturoitua sähköistä webropol-kyselylomaketta. Urheiluopistot, liikunta-alan ammattiyhdistykset sekä järjestöt välittivät vastaamiseen mahdollistavaa linkkiä ja kyselyyn vastasi (N=331) liikunta-alan ammattilaista eri työalojen ja ammattinimikkeiden edustajaa. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 19 – ohjelmistolla ja siitä laskettiin frekvenssit, prosentit ja muodostettiin summamuuttujat sekä ristiintaulukoitiin kahden muuttujan välisiä yhteyksiä.
Tutkimuksessa käytetyn kyselyn pohjana oli Juntusen (2010) tutkimuksessa käyttämä kysely, joka esitestattiin Vuokatin urheiluopiston opetushenkilöstöllä muutosten jälkeen. Aineiston analysointivaiheessa luotettavuus tarkastettiin Chin-arvolla ja Cronbacin alfalla.
Tutkimustulosten mukaan liikunta-alan ammattilaiset kokevat työhyvinvointinsa hyväksi, koska alan työntekijät kokevat, että heillä on hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto, sekä liikunnan tuomalla mielihyvällä sekä itsensä tuntemisella, johon liikunnalla voidaan vaikuttaa. Tuloksista ilmeni, että elämän eri vaiheissa vastaajilla ilmeni erilaisia osa-alueita, joita itsensä johtamisen avulla voidaan tukea. Nuoret ikäryhmät tarvitsevat itsearvioinnin, omien rajojen ja jaksamisen kehittämiseen tukea ja 30 – 49 -vuotiaat tukea tavoitteidensa, arvojensa ja jatkuvan kehittymisen toteuttamiseen. Vanhemmat ikäluokat tarvitsevat vahvistusta, että he uskaltavat elää omien tavoitteidensa, arvojen ja toiveiden mukaista elämää. Nämä tekijät ovat keskeisiä itsensä johtamisessa ja esimerkiksi työelämässä työskenteleviä voidaan kouluttaa itsensä johtamiseen.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja aineiston keruuseen käytettiin strukturoitua sähköistä webropol-kyselylomaketta. Urheiluopistot, liikunta-alan ammattiyhdistykset sekä järjestöt välittivät vastaamiseen mahdollistavaa linkkiä ja kyselyyn vastasi (N=331) liikunta-alan ammattilaista eri työalojen ja ammattinimikkeiden edustajaa. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 19 – ohjelmistolla ja siitä laskettiin frekvenssit, prosentit ja muodostettiin summamuuttujat sekä ristiintaulukoitiin kahden muuttujan välisiä yhteyksiä.
Tutkimuksessa käytetyn kyselyn pohjana oli Juntusen (2010) tutkimuksessa käyttämä kysely, joka esitestattiin Vuokatin urheiluopiston opetushenkilöstöllä muutosten jälkeen. Aineiston analysointivaiheessa luotettavuus tarkastettiin Chin-arvolla ja Cronbacin alfalla.
Tutkimustulosten mukaan liikunta-alan ammattilaiset kokevat työhyvinvointinsa hyväksi, koska alan työntekijät kokevat, että heillä on hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto, sekä liikunnan tuomalla mielihyvällä sekä itsensä tuntemisella, johon liikunnalla voidaan vaikuttaa. Tuloksista ilmeni, että elämän eri vaiheissa vastaajilla ilmeni erilaisia osa-alueita, joita itsensä johtamisen avulla voidaan tukea. Nuoret ikäryhmät tarvitsevat itsearvioinnin, omien rajojen ja jaksamisen kehittämiseen tukea ja 30 – 49 -vuotiaat tukea tavoitteidensa, arvojensa ja jatkuvan kehittymisen toteuttamiseen. Vanhemmat ikäluokat tarvitsevat vahvistusta, että he uskaltavat elää omien tavoitteidensa, arvojen ja toiveiden mukaista elämää. Nämä tekijät ovat keskeisiä itsensä johtamisessa ja esimerkiksi työelämässä työskenteleviä voidaan kouluttaa itsensä johtamiseen.