Lapinjärven kunnan viestinnän laatu ja kehittäminen yhdistysten näkökulmasta
Juselius, Laura (2009)
Juselius, Laura
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910154956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910154956
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mikä on Lapinjärven kunnan ja järjestöjen välisen viestinnän koettu laatu ja mitä parannettavaa siinä on. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten Lapinjärven kuntastrategiassa määritellyt Lapinjärven kunnan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat vastaavat todellisuutta. Näihin liittyen selvitettiin yhdistysten voimavaroja, yhteistyön koettua laatua sekä vaikuttamista kunnassa. Tutkimuksen toimeksiantaja on Lapinjärven kunta. Työn on tarkoitus palvella kunnan viestinnän kehittämistä sekä viestintästrategian luomisprosessia.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena postittamalla kyselylomake kunnan yhdistyksille keväällä 2009. Kohdejoukkoon kuului 74 yhdistystä, joista 28 palautti lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 38 %.
Viestinnän laadukkuudelle teoriassa esitetyt kriteerit täyttyvät kaiken kaikkiaan hyvin. Kokonaisuudessaan tarvittu tieto saadaan helposti, viestintä on ymmärrettävää, verkkosivuja on helppo käyttää ja kunnan imago koetaan hyväksi. Muutamissa kohdissa kuitenkin on parannettavaa ja kehitysideoita tuli paljon. Selkein parannuskohde on viestinnän vuorovaikutteisuus. Vuorovaikuttamisen mahdollistamien tilaisuuksien järjestäminen nousi useassa kohdassa esille ja yhdistykset olivat suhteellisen innokkaita niihin osallistumaan. Viestinnän kanavat, joihin tulisi painottua, ovat sanomalehdet sekä kunnan verkkosivut.
Kunnassa on tehty yhteistyötä yhdistysten kanssa hyvin vaihtelevalla tavalla. Useimmiten yhteistyö on ollut hyvin suppeaa ja organisoimatonta. Yhteistyötä tulee kehittää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Yhdistysten vaikuttamista ja osallistumista tulisi tukea tiedottamalla mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa. Tutkimuksesta välittyy kokonaisuudessaan yhdistysten potentiaali toimia yhteisen hyvän eteen, ja on haaste kanavoida tämä potentiaali tuottavaksi yhteistyöksi.
Kunnan kuntastrategiassa määritellyistä vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista suurin osa vastaa yhdistysten mielikuvia. Kunnan vetovoimatekijöiksi koettiin sijainti pääkaupunkiseutuun nähden ja 6-tien varrella, edullisuus yrityksille, kaksikielisyys, alhaiset asumiskustannukset sekä kaunis luonto ja maaseutumainen elinympäristö.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena postittamalla kyselylomake kunnan yhdistyksille keväällä 2009. Kohdejoukkoon kuului 74 yhdistystä, joista 28 palautti lomakkeen. Vastausprosentiksi muodostui 38 %.
Viestinnän laadukkuudelle teoriassa esitetyt kriteerit täyttyvät kaiken kaikkiaan hyvin. Kokonaisuudessaan tarvittu tieto saadaan helposti, viestintä on ymmärrettävää, verkkosivuja on helppo käyttää ja kunnan imago koetaan hyväksi. Muutamissa kohdissa kuitenkin on parannettavaa ja kehitysideoita tuli paljon. Selkein parannuskohde on viestinnän vuorovaikutteisuus. Vuorovaikuttamisen mahdollistamien tilaisuuksien järjestäminen nousi useassa kohdassa esille ja yhdistykset olivat suhteellisen innokkaita niihin osallistumaan. Viestinnän kanavat, joihin tulisi painottua, ovat sanomalehdet sekä kunnan verkkosivut.
Kunnassa on tehty yhteistyötä yhdistysten kanssa hyvin vaihtelevalla tavalla. Useimmiten yhteistyö on ollut hyvin suppeaa ja organisoimatonta. Yhteistyötä tulee kehittää suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Yhdistysten vaikuttamista ja osallistumista tulisi tukea tiedottamalla mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa. Tutkimuksesta välittyy kokonaisuudessaan yhdistysten potentiaali toimia yhteisen hyvän eteen, ja on haaste kanavoida tämä potentiaali tuottavaksi yhteistyöksi.
Kunnan kuntastrategiassa määritellyistä vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista suurin osa vastaa yhdistysten mielikuvia. Kunnan vetovoimatekijöiksi koettiin sijainti pääkaupunkiseutuun nähden ja 6-tien varrella, edullisuus yrityksille, kaksikielisyys, alhaiset asumiskustannukset sekä kaunis luonto ja maaseutumainen elinympäristö.