Valtion metsien kehitys Kittilässä vuodesta 1924 vuoteen 2011

Abstract

Metsähallituksen ensimmäisiä tehtäviä perustamisen jälkeen oli hankkia tiedot maa- ja metsäomaisuudesta. Vuosisadan vaihteen jälkeen arviointeja alettiin tehdä 10 – 20 vuoden välein. Paikkatietotietojärjestelmien kehittymi-sen myötä jatkuvaan ylläpitoon siirryttiin 1990-luvulla

Tässä opinnäytetyössä pääasiallisena tietolähteenä ovat Metsähallituksen Kittilän hoitoalueen metsätaloussuunnitelmat sekä nykyiset maankäyttö- ja kuviotiedot. Koko Suomea koskeva tarkastelu perustuu pääasiassa Metsäntutkimuslaitoksen tekemien valtakunnan metsien inventointien (VMI) tuloksiin sekä Metsätilastollisten vuosikirjojen tietoihin. Opinnäytetyössä selvitettiin, millainen on ollut valtionmetsien käyttö, kehitys ja merkitys Kittilässä, vertailtiin kehitystä Suomen kehitykseen sekä selvitettiin, mitkä tekijät ovat johta-neet kehitykseen ja millaisia näkökulmia tarkastelu antaa tulevaisuuteen.

Metsien käytön ja yleisistä kehityslinjoista poiketen tietyt tapahtumat näkyvät Kittilässä korostuneina. Sotavuosina hakkuutoiminta oli Kittilässä lähes kokonaan pysähdyksissä. Sen jälkeen hakkuumäärät nousivat jälleenrakentamisen ja sotakorvauksien maksun myötä huippulukemiin. Kittilässä hakkuissa ylitettiin tuolloin kestävyyden rajat ja jälkitöitä laiminlyötiin. Taloudellisesti raskas rästitöiden aika koitti 1970-luvulla.

Muiden käyttömuotojen paine sekä kritiikki tehometsätaloutta kohtaan lisääntyivät 1980-luvulla. Muun Pohjois-Suomen tavoin myös Kittilän valtionmetsiä on sen jälkeen suojeltu monin tavoin. Vuonna 2011 taloustoiminnan piirissä olevan metsämaan ala oli 67 prosenttia (204 000 ha) vuoden 1931 tilanteesta. Edellä mainituissa metsissä oli puustoa 11,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on kutakuinkin sama puumäärä, mikä niistä metsistä on hakkuissa poistettu vuodesta 1924 vuoteen 2011 mennessä.

Vaikka tietyssä vaiheessa hakkuissa selkeästi vaarannettiin kestävyys, niin koko tarkastelujakso huomioiden niin ei ole tapahtunut. Kittilän valtionmetsät ovat nykyään selvästi tuottavammassa kunnossa kuin milloinkaan aiemmin. Metsätalouden harjoittamisen edellytykset ovat kunnossa pitkälle tulevaisuuteen.

After Metsähallitus was founded the first task was to gather all information about real estates and forests. At the change of the century forest mensurations were carried out every 10 to 20 years. In the 20th century, when the geographic information system was developed, the continuous up-dating started.

The main sources of information in the thesis are the forest management plans of Metsähallitus Kittilä region, land use information and compartment data. The examination about the whole of Finland is mainly based on the national forest inventory and Finnish Statistical Yearbook of Forestry both carried out by The Finnish Forest Research Institute. This thesis examined what the state owned forest use, development and meaning have been like in Kittilä. This development was also compared to the development in the whole of Finland and which factors have led to this development and additionally what kind of perspective this analysis gives for the future.

Some events are highlighted in Kittilä which differ from common forest development. During the Second World War felling operations were almost entirely stopped in Kittilä. After that felling volumes rose to the top rates because of reconstruction and war reperations. In those times the total felling volume in Kittilä exceeded the sustainable felling volume and silvicultural work was neglected. The undone work had to be done in 1970 which was economically hard.

In 1980 the pressure and criticism towards effective forestry increased because of other forest use forms. In North Finland and also in Kittilä the state owned forests have been protected in many ways ever since. In 2011 the area of forest land in managed forests was 67 percent compared to the situation in1931. The above-mentioned forests had a growing stock of 11.5 million cubic meters. It is almost the same amount of growing stock felled between 1924 to 2011.

Even though at some point in fellings the sustainability was clearly risked but when taking notice of the whole examination period it has not happened. The state owned forests of Kittilä are at the moment clearly in a more productive condition than ever before. Requirements to practice forestry are in good condition far to the future.