Interdisciplinary Learning Environments; Study on Perceived Values in HAMK Design Factory
Raitanen, Jukka (2021)
Raitanen, Jukka
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103113185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103113185
Tiivistelmä
HAMK Design Factory on opetuksen liittyvä konsepti, jossa korkeakoulun opiskelijat opiskelevat monitieteellisyyteen ja projektilähtöiseen oppimiseen rakennetussa ympäristössä. HAMK Design Factory perustettiin 2019, eikä sen kursseihin rakennettua ja opiskelijoiden kokemaa arvoa ole vielä kattavasti HAMKissa tutkittu. Oppimismalli vaatii myös uudenlaista koulutus 4.0 - teemaan liittyvää osaamista sekä taitoja niin osallistuvilta opiskelijoilta kuin henkilökunnaltakin.
Oppimisympäristönä HAMK Design Factory eroaa luentopohjaisesta opetustyylistä, koska opetusta toteutetaan työpajatyylisesti tiimeissä. Tiimejä hallinoivat useat eri valmentajat, joka tarkoittaa, että oppimisympäristö voi erota myös kurssille osallistuvien opiskelijoiden kesken.
Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa ymmärrys siitä, kuinka opiskelijat kokevat HAMK Design Factoryn tuottavan arvoa heidän opintoihinsa. Koettua arvoa verrattiin samankaltaisissa olosuhteissa toteutettuihin tutkimuksiin, jotta koettua lisäarvoa voitaisiin joltain osin ymmärtää ja nähdä se, mitkä ominaisuudet koulutuksessa olivat niitä, joita opiskelijat arvottivat.
Palvelua tarkastellaan työssä palvelun tuottamisen näkökulmasta. Palvelu tarkoittaa siis Product Development Project -kurssin aikana tuotettua opetuspalvelua, johon myös palvelun elementit kytketään.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin Product Development Project -kurssilla. Kurssin tarkoituksena on yhdistää eri koulutusohjelmien opiskelijoita rakentamaan ratkaisuita asiakasyritysten antamiin haasteisiin. Kurssille osallistui opiskelijoita hoitotyöstä sekä muista koulutusohjelmista. Tutkimuksen näkökulmasta hoitotyön opiskelijat olivat oma tutkittava joukkonsa, koska he olivat ainoat kurssille määrätyt opiskelijat. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat ilmoittautuivat kurssille vapaaehtoisesti. Yhteensä kyselyyn vastasi 35 opiskelijaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä SERVQUAL-menetelmää, jota käytetään yleisesti palvelun laadun mittaamiseen. Kyselyä muokattiin hieman soveltumaan tutkittavaan kokonaisuuteen.
Tutkimus osoitti hoitotyön ja muiden opiskelijoiden kokemassa arvossa olevan eroavaisuuksia. Kun kokonaistuloksia verrattiin muihin vastaavanlaisiin SERVQUAL-menetelmällä tehtyihin tutkimuksiin, ei voitu todeta monialaisen ympäristön tuoneen tässä tapauksessa lisäarvoa opiskelijoiden kokemaan arvoon. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pedagogista mallia tulisi kehittää vielä opiskelijalähtöisempään suuntaan ja mahdollisesti rakentaa kokonaisuus vielä ekosysteemisen ajattelun suuntaan, jolloin opiskelijat olisivat kurssin toteuttamiseen liittyen vieläkin suuremmassa roolissa. HAMK Design Factory is a learning concept in which students from an institute of higher education study in a multidisciplinary and project-based learning environment. HAMK Design Factory was established in 2019, and the perceived value from its courses has not yet been thoroughly researched in HAMK. The learning model requires a new education 4.0. – based skills from both the staff and students participating.
HAMK Design Factory's learning environment differs from lecture-based studies as the learning is done through workshops in teams. Various coaches manage teams. Thus, the learning environment also has its differences between the students participating in the course.
The study aims to understand how students perceive the selected value creation elements of the HAMK Design factory and compare the results to similar studies. The research method to understand the possible added value and the elements that students feel gives them the most value.
Service is looked through the scope of something that a service provider offers. In this case, the selected service was the Product Development Project -course and all the service elements it included.
The study's research was conducted in the Product Development project, a course with students from multiple degree programmes. Students were divided by their respective groups into healthcare and other students. In total, there were 35 students. The research method used was a quantitative SERVQUAL-method that has been widely used to measure the quality of services. The questionnaire was edited for the study to further
A study showed a difference in how healthcare and other students perceived the value created in the course. Compared to other studies that had used SERVQUAL as the method, it could not be shown that the multidisciplinary environment provided additional value in this case. The study's conclusion emphasized that the pedagogical model should be further developed and implied that even more student-based research, where students are seen as learning ecosystem stakeholders, could be applied in the future.
Oppimisympäristönä HAMK Design Factory eroaa luentopohjaisesta opetustyylistä, koska opetusta toteutetaan työpajatyylisesti tiimeissä. Tiimejä hallinoivat useat eri valmentajat, joka tarkoittaa, että oppimisympäristö voi erota myös kurssille osallistuvien opiskelijoiden kesken.
Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa ymmärrys siitä, kuinka opiskelijat kokevat HAMK Design Factoryn tuottavan arvoa heidän opintoihinsa. Koettua arvoa verrattiin samankaltaisissa olosuhteissa toteutettuihin tutkimuksiin, jotta koettua lisäarvoa voitaisiin joltain osin ymmärtää ja nähdä se, mitkä ominaisuudet koulutuksessa olivat niitä, joita opiskelijat arvottivat.
Palvelua tarkastellaan työssä palvelun tuottamisen näkökulmasta. Palvelu tarkoittaa siis Product Development Project -kurssin aikana tuotettua opetuspalvelua, johon myös palvelun elementit kytketään.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin Product Development Project -kurssilla. Kurssin tarkoituksena on yhdistää eri koulutusohjelmien opiskelijoita rakentamaan ratkaisuita asiakasyritysten antamiin haasteisiin. Kurssille osallistui opiskelijoita hoitotyöstä sekä muista koulutusohjelmista. Tutkimuksen näkökulmasta hoitotyön opiskelijat olivat oma tutkittava joukkonsa, koska he olivat ainoat kurssille määrätyt opiskelijat. Muiden koulutusohjelmien opiskelijat ilmoittautuivat kurssille vapaaehtoisesti. Yhteensä kyselyyn vastasi 35 opiskelijaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä SERVQUAL-menetelmää, jota käytetään yleisesti palvelun laadun mittaamiseen. Kyselyä muokattiin hieman soveltumaan tutkittavaan kokonaisuuteen.
Tutkimus osoitti hoitotyön ja muiden opiskelijoiden kokemassa arvossa olevan eroavaisuuksia. Kun kokonaistuloksia verrattiin muihin vastaavanlaisiin SERVQUAL-menetelmällä tehtyihin tutkimuksiin, ei voitu todeta monialaisen ympäristön tuoneen tässä tapauksessa lisäarvoa opiskelijoiden kokemaan arvoon. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pedagogista mallia tulisi kehittää vielä opiskelijalähtöisempään suuntaan ja mahdollisesti rakentaa kokonaisuus vielä ekosysteemisen ajattelun suuntaan, jolloin opiskelijat olisivat kurssin toteuttamiseen liittyen vieläkin suuremmassa roolissa.
HAMK Design Factory's learning environment differs from lecture-based studies as the learning is done through workshops in teams. Various coaches manage teams. Thus, the learning environment also has its differences between the students participating in the course.
The study aims to understand how students perceive the selected value creation elements of the HAMK Design factory and compare the results to similar studies. The research method to understand the possible added value and the elements that students feel gives them the most value.
Service is looked through the scope of something that a service provider offers. In this case, the selected service was the Product Development Project -course and all the service elements it included.
The study's research was conducted in the Product Development project, a course with students from multiple degree programmes. Students were divided by their respective groups into healthcare and other students. In total, there were 35 students. The research method used was a quantitative SERVQUAL-method that has been widely used to measure the quality of services. The questionnaire was edited for the study to further
A study showed a difference in how healthcare and other students perceived the value created in the course. Compared to other studies that had used SERVQUAL as the method, it could not be shown that the multidisciplinary environment provided additional value in this case. The study's conclusion emphasized that the pedagogical model should be further developed and implied that even more student-based research, where students are seen as learning ecosystem stakeholders, could be applied in the future.