Ergonomisen työvuorosuunnittelun vaikutus työhyvinvointiin : Pohjois-karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä
Hirvonen, Markus (2012)
Hirvonen, Markus
Savonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012082313230
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012082313230
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ergonominen työvuorosuunnittelu vaikuttaa hoitohenkilöstön työhyvinvointiin työssä jaksamisen ja työtyytyväisyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli kerätä tietoa työvuorosuunnittelumallin työhyvinvointivaikutuksista sekä mallin toimivuudesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä
Tutkimuksen kohderyhmänä oli PKSSK:n hoitajia (n=76), joille suunniteltiin työvuoroja ergonomisten työvuorosuunnitteluperiaatteiden mukaan kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, jonka pohjana käytettiin työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyä. Kyselyssä mitattiin vaikutuksia työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen. Lisäksi kyselyssä kerättiin kokemuksia ergonomisesta työvuorosuunnittelusta yleensä.
Ergonominen työvuorosuunnittelu paransi merkitsevästi hoitajien työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Ergonominen työvuorosuunnittelu paransi hoitajien unta ja vireyttä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lisäksi se paransi koettua terveyttä ja helpotti sosiaalista elämää vapaa-ajalla. Ergonominen työvuorosuunnittelu koettiin pääosin positiivisena asiana ja suurin osa vastaajista halusi jatkaa sen käyttöä. Riittävien lepo- ja palautumisaikojen toteutuminen oli tutkimuksen mukaan keskeinen ergonomisen työvuorosuunnittelun hyöty. Haittoina pidettiin vapaa-ajan pituuden vähenemistä ja hoidon jatkuvuuden heikkenemistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ergonominen työvuorosuunnittelu on suositeltava malli hoitotyöhön ja se parantaa työntekijöiden kokonaishyvinvointia.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ergonominen työvuorosuunnittelu vaikuttaa hoitohenkilöstön työhyvinvointiin työssä jaksamisen ja työtyytyväisyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli kerätä tietoa työvuorosuunnittelumallin työhyvinvointivaikutuksista sekä mallin toimivuudesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä
Tutkimuksen kohderyhmänä oli PKSSK:n hoitajia (n=76), joille suunniteltiin työvuoroja ergonomisten työvuorosuunnitteluperiaatteiden mukaan kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, jonka pohjana käytettiin työterveyslaitoksen työhyvinvointikyselyä. Kyselyssä mitattiin vaikutuksia työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen. Lisäksi kyselyssä kerättiin kokemuksia ergonomisesta työvuorosuunnittelusta yleensä.
Ergonominen työvuorosuunnittelu paransi merkitsevästi hoitajien työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Ergonominen työvuorosuunnittelu paransi hoitajien unta ja vireyttä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lisäksi se paransi koettua terveyttä ja helpotti sosiaalista elämää vapaa-ajalla. Ergonominen työvuorosuunnittelu koettiin pääosin positiivisena asiana ja suurin osa vastaajista halusi jatkaa sen käyttöä. Riittävien lepo- ja palautumisaikojen toteutuminen oli tutkimuksen mukaan keskeinen ergonomisen työvuorosuunnittelun hyöty. Haittoina pidettiin vapaa-ajan pituuden vähenemistä ja hoidon jatkuvuuden heikkenemistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että ergonominen työvuorosuunnittelu on suositeltava malli hoitotyöhön ja se parantaa työntekijöiden kokonaishyvinvointia.