Persoonallisuustyypin hyödyntäminen ryhmäytyksessä
Venäläinen, Arho (2012)
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092713935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012092713935
Tiivistelmä
Tämä työ on lähtenyt opinnäytetyön tekijän kiinnostuksesta persoonallisuuden mittaamiseen ja hyödyntämiseen opettamisessa.
Työn tavoitteena oli tutkia Myers-Briggs persoonallisuus analyysin hyödyntämistä projektinjohtokurssin ryhmäytymisessä ja roolituksessa ja arvioida haastattelun pohjalta tehdyn analyysin mukaan hyötyjä ja aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.
Työssä on sovellettu pääosin laajasti saatavaa kirjallisuutta Myers Briggs persoonallisuustyyppien hyödyntämisestä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty soveltaen Mishran & Koehlerin Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) mallia ja hyödynnetty Antti Vähälummukan opinnäytetyötä (Opetuksen kehittäminen opin-tojaksopalautteen avulla). Varsinainen tutkimusaineisto on ensin kerätty tekemällä persoonallisuustestit kurssin osallistujille kurssin alussa ja lopussa keräämällä palaute kurssista. Tutkimusmenetelmä on ollut kvalitatiivinen.
Yhteenvetona tästä tutkimuksesta voidaan sanoa, että ryhmäytyminen onnistui kahdessa ryhmässä ja opiskelijat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ryhmässä. Voidaan olettaa, että näissä kahdessa ryhmässä opittiin taitoja, joita yhteistyöltään onnistuneissa projekteissa on. Kolmannessa ryhmässä oli konflikteja ja palautteen mukaan opiskelijat oppivat myös ja olivat tyytyväisiä kokonaisuutena kurssiin. Kolmannessa ryhmässä kohdattiin myös yhteistyön konflikteja ja se on tärkeä oppimuskokemus opiskelijoiden tuleviin projekteihin. He myös ratkaisivat konfliktit siten, että kurssilla tehty projektiryhmätyö saatiin valmiiksi haasteista huolimatta. Oppimismielessä kolmas ryhmä on ehkä haastavin ja henkisesti kuormittavin, koska huono yhteistyö saattaa keskeyttää ryhmätyön tekemisen.
Jatkokehityskohteena voisi olla edelleen tutkia temperamentin vaikutusta ryhmäytymisessä ryhmäytymisessä. Keirsey (1984) on edelleen ryhmitellyt persoonallisuustyypit neljään ulottuvuuteen (NT, SJ, NF ja SP) ja määritellyt ne temperamenteiksi. Jatkokehityskohde voisi olla esimerkiksi temperamenttien vaikutus ryhmätyöhön.
Työn tavoitteena oli tutkia Myers-Briggs persoonallisuus analyysin hyödyntämistä projektinjohtokurssin ryhmäytymisessä ja roolituksessa ja arvioida haastattelun pohjalta tehdyn analyysin mukaan hyötyjä ja aiemmissa tutkimuksissa tehtyjä havaintoja.
Työssä on sovellettu pääosin laajasti saatavaa kirjallisuutta Myers Briggs persoonallisuustyyppien hyödyntämisestä.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty soveltaen Mishran & Koehlerin Technological Pedagogical Content Knowledge (TPACK) mallia ja hyödynnetty Antti Vähälummukan opinnäytetyötä (Opetuksen kehittäminen opin-tojaksopalautteen avulla). Varsinainen tutkimusaineisto on ensin kerätty tekemällä persoonallisuustestit kurssin osallistujille kurssin alussa ja lopussa keräämällä palaute kurssista. Tutkimusmenetelmä on ollut kvalitatiivinen.
Yhteenvetona tästä tutkimuksesta voidaan sanoa, että ryhmäytyminen onnistui kahdessa ryhmässä ja opiskelijat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ryhmässä. Voidaan olettaa, että näissä kahdessa ryhmässä opittiin taitoja, joita yhteistyöltään onnistuneissa projekteissa on. Kolmannessa ryhmässä oli konflikteja ja palautteen mukaan opiskelijat oppivat myös ja olivat tyytyväisiä kokonaisuutena kurssiin. Kolmannessa ryhmässä kohdattiin myös yhteistyön konflikteja ja se on tärkeä oppimuskokemus opiskelijoiden tuleviin projekteihin. He myös ratkaisivat konfliktit siten, että kurssilla tehty projektiryhmätyö saatiin valmiiksi haasteista huolimatta. Oppimismielessä kolmas ryhmä on ehkä haastavin ja henkisesti kuormittavin, koska huono yhteistyö saattaa keskeyttää ryhmätyön tekemisen.
Jatkokehityskohteena voisi olla edelleen tutkia temperamentin vaikutusta ryhmäytymisessä ryhmäytymisessä. Keirsey (1984) on edelleen ryhmitellyt persoonallisuustyypit neljään ulottuvuuteen (NT, SJ, NF ja SP) ja määritellyt ne temperamenteiksi. Jatkokehityskohde voisi olla esimerkiksi temperamenttien vaikutus ryhmätyöhön.