Biohajoavien muovikalvojen ominaisuuksia : polyeteenin ja biohajoavien muovikalvojen ominaisuuksien vertailua
Majamaa, Joni (2012)
Majamaa, Joni
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012100414147
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tulevaisuuden materiaaleiksikin luonnehdittujen biohajoavien muovikalvojen ominaisuuksia ja ultraviolettivalon aiheuttamia muutoksia verrattuna maailman käytetyimpään muovikalvomateriaali PE-LD:hen. Biohajoavat materiaalit ovat suuressa osassa ratkottaessa tulevaisuudessa kestävän kehityksen periaatteelle sekä pakkauksien jäteongelmille haettavia ratkaisuja.
Tutkimuksessa käytettyjä erilaisia testimateriaaleja oli yhteensä 5. Vallitsevana muovikalvojen koetustapana oli ultraviolettivalolle altistaminen yhden viikon ja yhden kuukauden jaksoissa. Tämän valotuksen tarkoituksena oli simuloida nopeutettuna näytteille päivänvalon ja yleisesti ajan aiheuttamaa haurastumista. Vertailussa mukana oli jokaisessa testitilanteessa myös alkuperäinen kalvonäyte, jota ei ole rasitettu ultraviolettivalolla. Yhdessä tapauksessa altistus ennen testausta oli 6 kuukautta. Tämä opinnäytetyö suoritettiin yhteistyössä Plastiroll Oy:n kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään aluksi läpi kalvonpuhallusta valmistustapana ja sitten keskitytään tarkemmin testattaviin materiaaleihin, testaustapojen sertifiointiin ja niiden esittelyyn. Myös ultraviolettivaloon ja sen vaikutuksiin tutustuttiin.
Lopuksi käydään läpi erilaisiin tietolähteisiin vertailua sekä havainnoidaan ja analysoidaan tulosten valossa tapahtuvia päätelmiä. Kehittämisideoita ja haittatekijöitä on myös eritelty. Erityisesti biohajoavien näytteiden (polylaktideja) tutkiminen ja vertailu on mielenkiintoista, sillä näitä materiaaleja ei juurikaan ole aiemmin testattu. Ne ovat vielä jopa niin uusia, että vertailuarvojen löytäminen osoittautui hyvin vaikeaksi.
Tärkeimmäksi tulokseksi testien suhteen osoittautui se, että konesuuntaan tehdyt testit olivat vetokokeen suhteen huomattavasti paremmin kestäviä kuin poikkisuuntaan, mutta repäisylujuustestissä poikkisuuntaan tehdyt testit kestivät suhteessa paljon enemmän kuin konesuuntaan.
Tutkimuksessa käytettyjä erilaisia testimateriaaleja oli yhteensä 5. Vallitsevana muovikalvojen koetustapana oli ultraviolettivalolle altistaminen yhden viikon ja yhden kuukauden jaksoissa. Tämän valotuksen tarkoituksena oli simuloida nopeutettuna näytteille päivänvalon ja yleisesti ajan aiheuttamaa haurastumista. Vertailussa mukana oli jokaisessa testitilanteessa myös alkuperäinen kalvonäyte, jota ei ole rasitettu ultraviolettivalolla. Yhdessä tapauksessa altistus ennen testausta oli 6 kuukautta. Tämä opinnäytetyö suoritettiin yhteistyössä Plastiroll Oy:n kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään aluksi läpi kalvonpuhallusta valmistustapana ja sitten keskitytään tarkemmin testattaviin materiaaleihin, testaustapojen sertifiointiin ja niiden esittelyyn. Myös ultraviolettivaloon ja sen vaikutuksiin tutustuttiin.
Lopuksi käydään läpi erilaisiin tietolähteisiin vertailua sekä havainnoidaan ja analysoidaan tulosten valossa tapahtuvia päätelmiä. Kehittämisideoita ja haittatekijöitä on myös eritelty. Erityisesti biohajoavien näytteiden (polylaktideja) tutkiminen ja vertailu on mielenkiintoista, sillä näitä materiaaleja ei juurikaan ole aiemmin testattu. Ne ovat vielä jopa niin uusia, että vertailuarvojen löytäminen osoittautui hyvin vaikeaksi.
Tärkeimmäksi tulokseksi testien suhteen osoittautui se, että konesuuntaan tehdyt testit olivat vetokokeen suhteen huomattavasti paremmin kestäviä kuin poikkisuuntaan, mutta repäisylujuustestissä poikkisuuntaan tehdyt testit kestivät suhteessa paljon enemmän kuin konesuuntaan.