RTS-ympäristöluokituksen lisävaatimukset asuinrakennushankkeiden työmaavaiheessa
Nyberg, Kaisa (2021)
Nyberg, Kaisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286220
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104286220
Tiivistelmä
Ympäristövastuullisen rakentamisen tueksi ja suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu RTS-ympäristöluokitus on otettu käyttöön hiljattain, eikä sen käytöstä ole kokemuksia vielä monellakaan taholla. Työn toimeksiantaja Green Building Partners Oy:n tehtävänä on toimia urakoitsijoiden konsulttiapuna RTS-Ympäristöluokituksen vaatimusten toteuttamisessa. Aihe työlle syntyi toimeksiantajan tarpeesta selvittää, mitkä kriteerin kohdista koetaan työmaalla hankalimmaksi toteuttaa ja kuinka kriteerien täyttäminen vaikuttaa työmaan toimintaan normaaleihin toimintatapoihin verrattuna. Lisäksi etsittiin vastausta asiakkaiden kyselyihin, aiheuttaako RTS työmaalla lisäkustannuksia. Aihe rajattiin toimeksiantajan tarpeiden mukaan käsittelemään ainoastaan asuinrakennushankkeita koskevaa kriteeristöä.
Aiempaa tutkimustietoa vastaavasta aiheesta ei ollut, joten työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Teoria ympäristöluokituksista sekä RTS-ympäristöluokituksen vertailusta muihin yleisimpiin Suomessa käytössä oleviin luokituksiin perustuvat kirjallisuuteen, verkkolähteisiin ja asiantuntijoihin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla urakoitsijoita, joilla on kokemusta RTS-ympäristöluokituksen vaikutuksista työmaalla.
Kerätyn aineiston pohjalta tutkimustulokseksi saatiin RTS:n vaikutusten olevan työmaalla hyvin vähäisiä totuttuihin toimiin verrattuna. Työllistäviksi koetut kriteerit vaihtelivat työmaittain ja osoittivat, että urakoitsijoiden välillä on suuria eroja totutuissa työtavoissa. Yhteneväksi lisääväksi tekijäksi nousi dokumentointi. Lisäkustannukseksi koettiin työmaainsinöörin lisääntyneet työtunnit, jota ei koettu merkittäväksi menoeräksi. Mikäli haluttaisiin löytää yhteneviä vastauksia työllistävistä kriteereistä, tulisi tutkimus uusia muutaman vuoden päästä, kun haastateltavilla on kokemusta RTS:stä useamman projektin verran.
Aiempaa tutkimustietoa vastaavasta aiheesta ei ollut, joten työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Teoria ympäristöluokituksista sekä RTS-ympäristöluokituksen vertailusta muihin yleisimpiin Suomessa käytössä oleviin luokituksiin perustuvat kirjallisuuteen, verkkolähteisiin ja asiantuntijoihin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla urakoitsijoita, joilla on kokemusta RTS-ympäristöluokituksen vaikutuksista työmaalla.
Kerätyn aineiston pohjalta tutkimustulokseksi saatiin RTS:n vaikutusten olevan työmaalla hyvin vähäisiä totuttuihin toimiin verrattuna. Työllistäviksi koetut kriteerit vaihtelivat työmaittain ja osoittivat, että urakoitsijoiden välillä on suuria eroja totutuissa työtavoissa. Yhteneväksi lisääväksi tekijäksi nousi dokumentointi. Lisäkustannukseksi koettiin työmaainsinöörin lisääntyneet työtunnit, jota ei koettu merkittäväksi menoeräksi. Mikäli haluttaisiin löytää yhteneviä vastauksia työllistävistä kriteereistä, tulisi tutkimus uusia muutaman vuoden päästä, kun haastateltavilla on kokemusta RTS:stä useamman projektin verran.