Tuotekehitysprosessin kehittäminen laadunvarmistuksen näkökulmasta
Holappa, Jouko (2012)
Holappa, Jouko
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817140
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee ohjelmistotuotekehitystä tekevän tiimin tuotekehityspro-sessin kehittämistä laadunvarmistuksellisesta näkökulmasta.
Ohjelmistokehityksessä virheet ja muut laatuongelmat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa ja ylimääräistä työtä. Puutteet ohjelmistojen laadussa pakottavat yritykset panos-tamaan laatuun monella eri tavalla. Ohjelmistojen laatuun voidaan vaikuttaa ohjelmisto-jen elinkaaren eri vaiheissa monin eri tavoin. Nykyaikaiset ja kehittyneet ketterät mene-telmät tarjoavat hyvän lähtökohdan laadukkaiden ohjelmistojen tuottamiseen ketterästi toimimaan kykenevissä tiimeissä ja organisaatioissa.
Ketterät menetelmät eivät kuitenkaan yksin pysty takaamaan laadullisesti hyviä ohjel-mistoja. Laadun tuottamiseksi tulee sekä laadunvarmistuksen että ohjelmistokehityk-seen ja laadunvarmistukseen liittyvien prosessien olla kunnossa. Sopivilla ja joustavilla prosessien kehittämisen menetelmillä voidaan tukea ketterien kehitysmenetelmien pää-määriä laadullisesti hyvien ohjelmistojen valmistamiseen ja päinvastoin.
Kehittämistehtävässä prosessin kehittämisen viitekehyksenä käytettiin soveltaen CMMI-DEV 1.3:a sen joustavuuden vuoksi, sekä sen vuoksi että se soveltuu hyvin käy-tettäväksi ketterien menetelmien kanssa. Kehitysprojektissa havaittiin, että laadulliset ongelmat ovat usein seurausta puutteellisista laadunvarmistuksen toimenpiteistä. Lisäksi projektissa havaittiin, että laadullisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa pienilläkin toimenpi-teillä. Jatkuva laadullisesti hyvien ohjelmistotuotteiden tuottaminen sen sijaan vaatii hyviä toistettavia prosesseja, jotta laatu säilyy.
CMMI-DEV 1.3 osoittautui hyväksi prosessin kehittämisen suuntaviivoja antavaksi viitekehykseksi pienessä ohjelmistokehitystyötä tekevässä tiimissä. Viitekehyksessä on selvästi huomioitu kohdeympäristön tarpeet ja alan parhaat käytännöt, joita on hyö-dynnetty prosessien kehittämisen ohjaamisessa. Kehittymisen ja laadun mittareiden osalta havaittiin, että mittareiden valinnassa ja määrittelyssä on oltava hyvin kriittinen. Näennäisesti hyvillä mittareilla ei välttämättä saada tarkoituksenmukaisia mittaustulok-sia, eikä selviä syy-seuraussuhteita pystytä esittämään tutkittavasta ilmiöstä.
Ohjelmistokehityksessä virheet ja muut laatuongelmat voivat aiheuttaa merkittävää haittaa ja ylimääräistä työtä. Puutteet ohjelmistojen laadussa pakottavat yritykset panos-tamaan laatuun monella eri tavalla. Ohjelmistojen laatuun voidaan vaikuttaa ohjelmisto-jen elinkaaren eri vaiheissa monin eri tavoin. Nykyaikaiset ja kehittyneet ketterät mene-telmät tarjoavat hyvän lähtökohdan laadukkaiden ohjelmistojen tuottamiseen ketterästi toimimaan kykenevissä tiimeissä ja organisaatioissa.
Ketterät menetelmät eivät kuitenkaan yksin pysty takaamaan laadullisesti hyviä ohjel-mistoja. Laadun tuottamiseksi tulee sekä laadunvarmistuksen että ohjelmistokehityk-seen ja laadunvarmistukseen liittyvien prosessien olla kunnossa. Sopivilla ja joustavilla prosessien kehittämisen menetelmillä voidaan tukea ketterien kehitysmenetelmien pää-määriä laadullisesti hyvien ohjelmistojen valmistamiseen ja päinvastoin.
Kehittämistehtävässä prosessin kehittämisen viitekehyksenä käytettiin soveltaen CMMI-DEV 1.3:a sen joustavuuden vuoksi, sekä sen vuoksi että se soveltuu hyvin käy-tettäväksi ketterien menetelmien kanssa. Kehitysprojektissa havaittiin, että laadulliset ongelmat ovat usein seurausta puutteellisista laadunvarmistuksen toimenpiteistä. Lisäksi projektissa havaittiin, että laadullisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa pienilläkin toimenpi-teillä. Jatkuva laadullisesti hyvien ohjelmistotuotteiden tuottaminen sen sijaan vaatii hyviä toistettavia prosesseja, jotta laatu säilyy.
CMMI-DEV 1.3 osoittautui hyväksi prosessin kehittämisen suuntaviivoja antavaksi viitekehykseksi pienessä ohjelmistokehitystyötä tekevässä tiimissä. Viitekehyksessä on selvästi huomioitu kohdeympäristön tarpeet ja alan parhaat käytännöt, joita on hyö-dynnetty prosessien kehittämisen ohjaamisessa. Kehittymisen ja laadun mittareiden osalta havaittiin, että mittareiden valinnassa ja määrittelyssä on oltava hyvin kriittinen. Näennäisesti hyvillä mittareilla ei välttämättä saada tarkoituksenmukaisia mittaustulok-sia, eikä selviä syy-seuraussuhteita pystytä esittämään tutkittavasta ilmiöstä.