Paperittoman tukihaun kehittäminen : Case Jalasjärvi-pilotti
Hollmén, Maria (2012)
Hollmén, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917241
Tiivistelmä
Maaseutuvirasto on tarjonnut mahdollisuuden päätukihaun hakemusten jättämiseen sähköisesti vuodesta 2009 lähtien. Vuodelle 2012 Maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston asettama tavoite sähköiselle tukihaulle oli 50 %, jota ei aivan saavutettu. Sähköinen tukihaku on yksi Maaseutuviraston keskeisiä toiminnan kehittämismenetelmiä sekä Maaseutuviraston kärkihankkeita. Vuodelle 2014 Maaseutuviraston tavoitteena on lähes 100 % sähköinen haku. Myös valtionhallinto edellyttää sekä säästöjä tuottavuusohjelman muodossa että mahdollisuutta kansalaisten sähköiseen asiointiin kaikissa keskeisissä palveluissa.
Maaseutuvirasto järjesti keväällä 2012 paperittoman tukihaun pilottiprojektin Jalasjärvi-Kurikan yhteistoiminta-alueella. Viljelijöille ei lähetetty automaattisesti kevään tukihakemuksiin liittyviä materiaaleja paperilla, vaan heitä kannustettiin sähköiseen tukihakuun ja paperimateriaalit piti tilata erikseen maaseututoimistosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää materiaalien tilaamiseen liittyviä menetelmiä ja niiden työllistävyyttä sekä viljelijöiden näkemyksiä sähköisestä tukihausta ja paperittoman haun pilotista. Lisäksi selvitettiin sähköisen tukihaun käytöntuen tarvetta.
Tutkimus tehtiin teemahaastatteluin niin, että kaikki pilotin alueen maaseututoimistojen työntekijät haastateltiin kahteen kertaan. Lisäksi alueelta valittiin neljä paperihakemuksen jättänyttä ja neljä sähköisen hakemuksen jättänyttä viljelijää haastatteluun. Haastattelut analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että viljelijät suhtautuvat sähköiseen tukihakuun pääpiirteittäin myönteisesti; myös paperihakemuksen jättäneet viljelijät. Materiaalien erillistä tilaamista ei pidetty vaivalloisena. Se ei myöskään työllistänyt kuntaa liikaa. Edellisen vuoden tukihaussa toteutettu tilaustapa on viljelijöille ja kunnille helppo menetelmä, mutta se ei edistä sähköistä tukihakua. Kuntien käsittelijät toivovat sähköisen haun yleistyvän positiivista, kannustavaa tietä. Kuitenkin esim. Hollannissa ja Ruotsissa vasta tekemällä paperihaku hieman vaivalloiseksi saavutettiin korkea sähköisen tukihaun osuus.
Maaseutuvirasto järjesti keväällä 2012 paperittoman tukihaun pilottiprojektin Jalasjärvi-Kurikan yhteistoiminta-alueella. Viljelijöille ei lähetetty automaattisesti kevään tukihakemuksiin liittyviä materiaaleja paperilla, vaan heitä kannustettiin sähköiseen tukihakuun ja paperimateriaalit piti tilata erikseen maaseututoimistosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää materiaalien tilaamiseen liittyviä menetelmiä ja niiden työllistävyyttä sekä viljelijöiden näkemyksiä sähköisestä tukihausta ja paperittoman haun pilotista. Lisäksi selvitettiin sähköisen tukihaun käytöntuen tarvetta.
Tutkimus tehtiin teemahaastatteluin niin, että kaikki pilotin alueen maaseututoimistojen työntekijät haastateltiin kahteen kertaan. Lisäksi alueelta valittiin neljä paperihakemuksen jättänyttä ja neljä sähköisen hakemuksen jättänyttä viljelijää haastatteluun. Haastattelut analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että viljelijät suhtautuvat sähköiseen tukihakuun pääpiirteittäin myönteisesti; myös paperihakemuksen jättäneet viljelijät. Materiaalien erillistä tilaamista ei pidetty vaivalloisena. Se ei myöskään työllistänyt kuntaa liikaa. Edellisen vuoden tukihaussa toteutettu tilaustapa on viljelijöille ja kunnille helppo menetelmä, mutta se ei edistä sähköistä tukihakua. Kuntien käsittelijät toivovat sähköisen haun yleistyvän positiivista, kannustavaa tietä. Kuitenkin esim. Hollannissa ja Ruotsissa vasta tekemällä paperihaku hieman vaivalloiseksi saavutettiin korkea sähköisen tukihaun osuus.