Puhelimessa toteutuva hoidon tarpeen arviointi : Kysely Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sairaanhoitajille
Saksinen, Saara; Kämäräinen, Suvi (2021)
Saksinen, Saara
Kämäräinen, Suvi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526021
Tiivistelmä
Hoidon tarpeen arviointi on keskeistä koko terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta. Sen onnistumisella on suoria vaikutuksia hoitoprosessien sujuvuuteen ja potilasturvallisuuteen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ajanvarausvastaanotoissa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista ja onnistumista, hoitajien osaamista, perehdytystä ja työkokemusta sekä kehittämistarpeita. Tutkimuksen tavoitteena oli yhtenäistää ja kehittää sairaanhoitajien tekemää hoidon tarpeen arviointia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ajanvarausvastaanotoissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena käyttäen sähköistä Webropol-kyselytyökalua. Kyselyssä oli neljä avointa teemoitettua kysymystä, joihin vastaajat saivat vastata omien sanojensa mukaan. Kysely lähetettiin ajanvarausvastaanottojen esihenkilöiden toimesta sairaanhoitajille. Kyselyyn vastasi kymmenen hoitajaa. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi on haastavaa, vastuullista ja vaatii laaja-alaista osaamista. Kliinisen osaamisen lisäksi hoitajalta vaaditaan myös vuorovaikutustaitoja ja työkokemusta. Vastaajien mielestä sairaanhoitajalta tulisi edellyttää vähintään muutaman vuoden työkokemus, jotta hoidon tarpeen arviointi olisi potilasturvallista. Opinnäytetyössä nousi esiin ohjeistusten ja perehdytyksen puute tai sen epätasaisuus työntekijöiden välillä. Sairaanhoitajilla oli käytössään hoidon tarpeen arvioinnin tukena esimerkiksi tietokantoja tai itse luomia arviointitaulukoita.
Kyselyssä saatujen tulosten pohjalta opinnäytetyö antaa mahdollisuuden tarkastella puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kehitystarpeita. Organisaatioiden tulisi luoda yhtenäinen ohjeistus hoidon tarpeen arvioinnissa työskenteleville sairaanhoitajille. Täydennyskoulutukseen ja perehdytykseen panostamalla sekä henkilöstöresursseja lisäämällä hoidon tarpeen arvioinnista saadaan laadukasta ja joustavaa. Jatkotutkimuksena voisi tehdä uutena opinnäytetyönä yhtenäisen ohjeistuksen puhelimessa toteutuvaan hoidon tarpeen arviointiin. Ohjeistuksen voisi toteuttaa joko kirjallisena tai sähköisenä, jolloin se olisi organisaation sisällä helposti kaikkien saatavilla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ajanvarausvastaanotoissa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista ja onnistumista, hoitajien osaamista, perehdytystä ja työkokemusta sekä kehittämistarpeita. Tutkimuksen tavoitteena oli yhtenäistää ja kehittää sairaanhoitajien tekemää hoidon tarpeen arviointia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ajanvarausvastaanotoissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena käyttäen sähköistä Webropol-kyselytyökalua. Kyselyssä oli neljä avointa teemoitettua kysymystä, joihin vastaajat saivat vastata omien sanojensa mukaan. Kysely lähetettiin ajanvarausvastaanottojen esihenkilöiden toimesta sairaanhoitajille. Kyselyyn vastasi kymmenen hoitajaa. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.
Tuloksista kävi ilmi, että puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi on haastavaa, vastuullista ja vaatii laaja-alaista osaamista. Kliinisen osaamisen lisäksi hoitajalta vaaditaan myös vuorovaikutustaitoja ja työkokemusta. Vastaajien mielestä sairaanhoitajalta tulisi edellyttää vähintään muutaman vuoden työkokemus, jotta hoidon tarpeen arviointi olisi potilasturvallista. Opinnäytetyössä nousi esiin ohjeistusten ja perehdytyksen puute tai sen epätasaisuus työntekijöiden välillä. Sairaanhoitajilla oli käytössään hoidon tarpeen arvioinnin tukena esimerkiksi tietokantoja tai itse luomia arviointitaulukoita.
Kyselyssä saatujen tulosten pohjalta opinnäytetyö antaa mahdollisuuden tarkastella puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin kehitystarpeita. Organisaatioiden tulisi luoda yhtenäinen ohjeistus hoidon tarpeen arvioinnissa työskenteleville sairaanhoitajille. Täydennyskoulutukseen ja perehdytykseen panostamalla sekä henkilöstöresursseja lisäämällä hoidon tarpeen arvioinnista saadaan laadukasta ja joustavaa. Jatkotutkimuksena voisi tehdä uutena opinnäytetyönä yhtenäisen ohjeistuksen puhelimessa toteutuvaan hoidon tarpeen arviointiin. Ohjeistuksen voisi toteuttaa joko kirjallisena tai sähköisenä, jolloin se olisi organisaation sisällä helposti kaikkien saatavilla.