Mental övning som inlärningsmetod för musiker: att lära sig genom visualisering
Kåll, Irene (2021)
Kåll, Irene
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626556
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä mentaaliharjoittelu tarkoittaa, tutkia sen tehokkuutta ja miten muusikot mentaaliharjoittelun kokevat. Tätä tutkittiin kirjallisuuden ja tutkimusraporttien avulla. Opinnäytetyötä varten on haastateltu neljää ammattimuusikkoa heidän kokemuksistaan aiheesta.
Mentaaliharjoittelu tarkoittaa sitä, että muusikot harjoittelevat visualisoinnin avulla fyysisen harjoittelun sijaan. Visualisointi voi olla auditiivista, visuaalista tai kinesteettistä. Muusikot käyttävät usein mentaaliharjoittelua silloin kun heillä ei ole mahdollisuutta harjoitella soittimillaan. Muusikot pitävät usein mentaaliharjoittelua erittäin tehokkaana menetelmänä. Aiemmat tutkimustulokset sen sijaan osoittavat, että mentaaliharjoittelu on selvästi vähemmän tehokasta kuin fyysinen harjoittelu. Yhdistettynä fyysiseen harjoitteluun mentaaliharjoittelu antaa kuitenkin samanlaisia tuloksia kuin pelkkä fyysinen harjoittelu. Voidaan siis olettaa, että osa fyysisestä harjoittelusta voi hyvin korvata mentaaliharjoittelulla ja siten vähentää harjoittelun tuomaa fyysistä rasitusta. Muusikot, joilla on hyvä visualisointikyky, saavat parempia tuloksia mentaaliharjoittelustaan kuin ne, jotka eivät pysty visualisoimaan yhtä selkeästi. Visualisointikykyä voi harjoitella, ja siinä kokeneemmat muusikot saavuttavat myös parempia tuloksia.
Opinnäytetyön haastattelut tukevat suurelta osin tutkimustuloksia. Muusikot haastatteluissa kokivat, että mentaaliharjoittelu on hyvä lisä fyysiseen harjoitteluun, mutta heidän mielestään fyysinen harjoittelu on kuitenkin tärkeintä. Toisaalta kaikki muusikot haastattelussa pitivät mentaaliharjoittelua tehokkaampaa kuin fyysistä harjoittelua, mikä on täysin ristiriidassa tutkimustulosten kanssa. Kaikki muusikot suosittelivat mentaaliharjoittelua muille, mutta heistä oli vaikeaa määrittää, missä musiikkiopintojen vaiheessa mentaalihajottelu olisi hyvä aloittaa.
Mentaaliharjoittelu tarkoittaa sitä, että muusikot harjoittelevat visualisoinnin avulla fyysisen harjoittelun sijaan. Visualisointi voi olla auditiivista, visuaalista tai kinesteettistä. Muusikot käyttävät usein mentaaliharjoittelua silloin kun heillä ei ole mahdollisuutta harjoitella soittimillaan. Muusikot pitävät usein mentaaliharjoittelua erittäin tehokkaana menetelmänä. Aiemmat tutkimustulokset sen sijaan osoittavat, että mentaaliharjoittelu on selvästi vähemmän tehokasta kuin fyysinen harjoittelu. Yhdistettynä fyysiseen harjoitteluun mentaaliharjoittelu antaa kuitenkin samanlaisia tuloksia kuin pelkkä fyysinen harjoittelu. Voidaan siis olettaa, että osa fyysisestä harjoittelusta voi hyvin korvata mentaaliharjoittelulla ja siten vähentää harjoittelun tuomaa fyysistä rasitusta. Muusikot, joilla on hyvä visualisointikyky, saavat parempia tuloksia mentaaliharjoittelustaan kuin ne, jotka eivät pysty visualisoimaan yhtä selkeästi. Visualisointikykyä voi harjoitella, ja siinä kokeneemmat muusikot saavuttavat myös parempia tuloksia.
Opinnäytetyön haastattelut tukevat suurelta osin tutkimustuloksia. Muusikot haastatteluissa kokivat, että mentaaliharjoittelu on hyvä lisä fyysiseen harjoitteluun, mutta heidän mielestään fyysinen harjoittelu on kuitenkin tärkeintä. Toisaalta kaikki muusikot haastattelussa pitivät mentaaliharjoittelua tehokkaampaa kuin fyysistä harjoittelua, mikä on täysin ristiriidassa tutkimustulosten kanssa. Kaikki muusikot suosittelivat mentaaliharjoittelua muille, mutta heistä oli vaikeaa määrittää, missä musiikkiopintojen vaiheessa mentaalihajottelu olisi hyvä aloittaa.