Maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen oppiminen varhaiskasvatuksessa : Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma Seinäjoen varhaiskasvatukseen

Abstract

Seinäjoella on kasvavassa määrin maahanmuuttajataustaisia lapsia varhaiskasvatuksen piirissä. Maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan tässä työssä lasta, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli. Maahanmuuttajataustaiset lapset eivät useimmiten osaa suomen kieltä varhaiskasvatukseen tullessaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa ja työkaluja Seinäjoen varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman kokoamiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös löytää käytäntöjä ja menetelmiä, jotka varhaiskasvatuksen toimijat ovat todenneet hyviksi maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisessa ja tukemisessa. Työ koostuu sekä tutkimuksesta että Seinäjoen varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelmasta. Tutkimus on laadullinen ja siinä on käytetty teemahaastattelua. Haastatteluissa haastateltiin viittä eri Seinäjoen varhaiskasvatuksen toimijaa, joilla jokaisella on kokemusta maahanmuuttajataustaisista lapsista. Haastatteluissa kävi ilmi, että suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma on tarpeellinen Seinäjoen varhaiskasvatukseen. Haastateltavilla oli myös paljon kokemustensa pohjalta nousseita menetelmiä, jotka ovat käytännöllisiä ja hyviä maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisessa ja tukemisessa. Haastatteluista saatiin paljon apua Seinäjoen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman muodostamiseen.

Työn teoriaosuudessa avataan varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja maahanmuuttajataustaisen lapsen käsitteitä. Lisäksi selvitetään mitä tarkoittaa, kun maahanmuuttajataustainen lapsi on varhaiskasvatuksessa. Tähän liittyen käsitellään sitä, mikä merkitys suomen kielellä on maahanmuuttajataustaiselle lapselle ja kuinka lasta tuetaan, kun suomi on hänen toisena kielenään. Vielä viimeiseksi avataan sitä, mikä merkitys lapsen omalla äidinkielellä on ja kuinka sitä voidaan tukea sekä mitä tarkoittaa kaksikielisyys ja kuinka sitä voidaan tukea. Tekemäni Seinäjoen varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma on tämän työn liitteenä.

There is an increasing number of immigrant children in Seinäjoki's early childhood education. In this thesis the child of immigrants refers to the child whose native language is something else than Finnish, Swedish, the Sami language, Romani or the sign language. The children of immigrants cannot usually speak Finnish when they come to kindergarten. The purpose of this study is to provide information and tools to create a curriculum for Finnish as a second language for Seinäjoki's early childhood education. The study's objective was also to find different methods that are good for children of immigrants who are learning Finnish in early childhood education. The thesis consists of the study and also the Finnish as a second lan¬guage curriculum for Seinäjoki's early childhood education. The study is qualitative and was done using theme interview. Five employees of Seinäjoki early childhood education who had experience with children of immigrants were interviewed. In the interviews, it came out that a curriculum for Finnish as a second language is ne-cessary for Seinäjoki's early childhood education. Interviewees also had plenty of methods that are practical and good when a child speaks Finnish as a second language and employees of early childhood education try to support the child to learn Finnish. The interviews helped a lot when creating the Finnish as a second lan-guage curriculum.

The thesis' theoretical side explains the meaning of terms like early childhood education, kindergarten and child of immigrant. Additionally, it is clarified what it means when a child of immigrants is in early childhood education. It is also discussed the meaning of the Finnish language for a child of immigrants who does not speak Finnish and how the child is supported when Finnish is his/her second language. At the end, it is pointed out what the meaning of the child's own mother language is and how the child's mother language can be supported, and also what bilingualism means and how it can be supported. The resulting Finnish as a second language curriculum for Seinäjoki's early childhood education is attached to this thesis.