Yritysjournalismia, piilomainontaa vai journalismia yrityksistä? : Auran yrittäjäyhdistyksen Yritteliäs Auranmaa -vuosijulkaisun analyysi
Sadonoja, Heidi (2009)
Sadonoja, Heidi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276353
Tiivistelmä
Sadonoja, Heidi. Yritysjournalismia, piilomainontaa vai journalismia yrityksistä? Auran yrittäjäyhdistyksen Yritteliäs Auranmaa -vuosijulkaisun analyysi. Turku, syksy 2009.66 sivua, 6 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun Toimipaikka. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Opinnäytteessä tutkitaan, mitä ja missä määrin yrityksistä ja yrittäjistä voi kirjoittaa, jotta jutut noudattaisivat hyvää journalistista tapaa. Tutkielmassa selvitetään, missä menevät journalismin ja mainonnan rajat. Tutkielmassa esitellään viestinnän etiikkaa, ensisijaisesti median riippumattomuuden vaatimusta sekä piilomainonnan ja tuotesijoittelun torjumista. Piilomainonnasta esitetään tapausesimerkkejä. Tutkielmassa esitellään myös organisaatioiden erilaisia keinoja tavoitella myönteistä mediajulkisuutta ja näiden keinojen suhdetta journalistisen työn ihanteisiin.
Opinnäytteen tuoteosana toteutettiin vuosina 2007 ja 2008 Auran yrittäjäyhdistykselle kaksi vuosijulkaisua, joiden sisältö koostui pääasiallisesti erilaisista yrittäjäkuvauksista. Lehdet jaettiin ilmaisjakeluna Auranmaan alueelle. Opinnäytteen tekijä toimi molemmissa julkaisuissa toimittajana sekä vuoden 2008 lehdessä lisäksi vastuuhenkilönä. Tutkielmassa selvitetään eri aineistoa arvioimalla, mitä ja miten yrittäjistä voi kirjoittaa, jotta jutut olisivat hyvän journalistisen tavan mukaisia. Aineistona käytettiin journalismin etiikkaa ja organisaatioiden tiedottamista käsittelevää kirjallisuutta, Journalistin ohjeita sekä Julkisen sanan neuvoston verkkosivuja.
Journalistisen toiminnan ainoa ulkopuolinen arvioija tuomioistuinten ohella on Julkisen sanan neuvosto (JSN). Viestinnän etiikka on lakia tiukempi. Tuotteiden ja yrityskuvan markkinointi on tehostunut ja kietoutunut entistä tiiviimmin myös joukkoviestimien toimitukselliseen sisältöön. Huomattava osa JSN:n ratkaisuista koskee nykyään tekstimainontaa tai piilomainontaa eli toimituksellisen tekstin ja mainonnan sekoittamista.
Arvioimalla JSN:n langettavia ja vapauttavia päätöksiä pyritään piirtämään käsitys hyvän journalismin rajoista. Neuvoston omat ennakkopäätökset ovat tärkeä suuntaa
ohjaava tekijä. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä arvioimalla huomaa, että rajanveto journalismin ja piilomainonnan välillä ei ole yksiselitteistä. Ratkaisut piilomainontaa koskevissa asioissa ovat nimenomaan tapauskohtaisia.
Journalismin itsenäisyyden ja riippumattomuuden ihanteet ovat yhä elinvoimaisia, niin eettisistä kuin taloudellisistakin syistä. Vaikka journalismin liikkumatila laajenee
perinteisen uutisjournalismin säännöistä, on läpinäkyvyys edelleen ensiarvoisen tärkeää. Piilomainonnan torjuminen edellyttää koko viestintäalan yhteisiä ponnistuksia ja myös
yleisön tukea.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun Toimipaikka. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Opinnäytteessä tutkitaan, mitä ja missä määrin yrityksistä ja yrittäjistä voi kirjoittaa, jotta jutut noudattaisivat hyvää journalistista tapaa. Tutkielmassa selvitetään, missä menevät journalismin ja mainonnan rajat. Tutkielmassa esitellään viestinnän etiikkaa, ensisijaisesti median riippumattomuuden vaatimusta sekä piilomainonnan ja tuotesijoittelun torjumista. Piilomainonnasta esitetään tapausesimerkkejä. Tutkielmassa esitellään myös organisaatioiden erilaisia keinoja tavoitella myönteistä mediajulkisuutta ja näiden keinojen suhdetta journalistisen työn ihanteisiin.
Opinnäytteen tuoteosana toteutettiin vuosina 2007 ja 2008 Auran yrittäjäyhdistykselle kaksi vuosijulkaisua, joiden sisältö koostui pääasiallisesti erilaisista yrittäjäkuvauksista. Lehdet jaettiin ilmaisjakeluna Auranmaan alueelle. Opinnäytteen tekijä toimi molemmissa julkaisuissa toimittajana sekä vuoden 2008 lehdessä lisäksi vastuuhenkilönä. Tutkielmassa selvitetään eri aineistoa arvioimalla, mitä ja miten yrittäjistä voi kirjoittaa, jotta jutut olisivat hyvän journalistisen tavan mukaisia. Aineistona käytettiin journalismin etiikkaa ja organisaatioiden tiedottamista käsittelevää kirjallisuutta, Journalistin ohjeita sekä Julkisen sanan neuvoston verkkosivuja.
Journalistisen toiminnan ainoa ulkopuolinen arvioija tuomioistuinten ohella on Julkisen sanan neuvosto (JSN). Viestinnän etiikka on lakia tiukempi. Tuotteiden ja yrityskuvan markkinointi on tehostunut ja kietoutunut entistä tiiviimmin myös joukkoviestimien toimitukselliseen sisältöön. Huomattava osa JSN:n ratkaisuista koskee nykyään tekstimainontaa tai piilomainontaa eli toimituksellisen tekstin ja mainonnan sekoittamista.
Arvioimalla JSN:n langettavia ja vapauttavia päätöksiä pyritään piirtämään käsitys hyvän journalismin rajoista. Neuvoston omat ennakkopäätökset ovat tärkeä suuntaa
ohjaava tekijä. Julkisen sanan neuvoston päätöksiä arvioimalla huomaa, että rajanveto journalismin ja piilomainonnan välillä ei ole yksiselitteistä. Ratkaisut piilomainontaa koskevissa asioissa ovat nimenomaan tapauskohtaisia.
Journalismin itsenäisyyden ja riippumattomuuden ihanteet ovat yhä elinvoimaisia, niin eettisistä kuin taloudellisistakin syistä. Vaikka journalismin liikkumatila laajenee
perinteisen uutisjournalismin säännöistä, on läpinäkyvyys edelleen ensiarvoisen tärkeää. Piilomainonnan torjuminen edellyttää koko viestintäalan yhteisiä ponnistuksia ja myös
yleisön tukea.