Seudullisen henkilöstö- ja talouspalvelukeskuksen implementoinnin avaintekijät: case: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
Kääriäinen, Carita (2013)
Kääriäinen, Carita
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302182376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302182376
Tiivistelmä
Kunnille asetettu toiminnan tuottavuuden selkeä nostaminen kuluvan vuosikymmenen aikana edellyttää uudenlaisia toiminnan rakenteita ja yhteistyötä. Päijät-Hämeen alueella on päätetty perustaa uusi seudullinen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus palvelemaan maakunnan kuntia ja kuntayhtymiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää teoriaa tukevia avaintekijöitä palvelukeskuksen implementointiin vaikuttavista tekijöistä sekä täydentää teoriaa empirian avulla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin muutosjohtamiseen, ulkoistamiseen ja palvelukeskuksiin liittyviin teorioihin ja sen lopussa oleva viitekehys kuvaa palvelukeskuksen implementoinnin avaintekijöitä.
Tutkimuksessa implementointiprojektin avaintekijöitä löydettiin yhteensä viisitoista kappaletta. Tutkimuksen aikana avaintekijät jaettiin ryhmiin henkilöstö, johtaminen ja kokonaisprojektin hallinta. Henkilöstö ryhmän avaintekijöiden yhdistävä tekijä oli se, että niiden tarkoitus oli edistää jatkuvan tuen saamista ja henkilöstön hyvinvointia muutoksen keskellä. Johtaminen ryhmän yhteinen tekijä oli riittävän asiantuntemuksen takaaminen. Kokonaisprojektin hallinta ryhmään kerättiin ne avaintekijät, jotka vaikuttavat kokonaisprojektin onnistumiseen.
Tutkimuksessa rakennettiin malli palvelukeskuksen implementoinnin avaintekijöistä. Kehittämistoimenpiteiden näkökulmasta suurimmiksi kehittämishaasteiksi nousivat avaintekijät viestintä, lyhyen aikavälin onnistumisten luonti, koulutus ja rekrytointi, ihmisten johtaminen sekä testaaminen.
Tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös muihin palvelukeskukseen siirtyviin organisaatioihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden palvelukeskusten implementointien yhteydessä, koska tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kolmesta erilaisesta jo toimivasta palvelukeskuksesta, eivätkä toimintaympäristöt merkittävästi vaikuttaneet tutkimustuloksiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin muutosjohtamiseen, ulkoistamiseen ja palvelukeskuksiin liittyviin teorioihin ja sen lopussa oleva viitekehys kuvaa palvelukeskuksen implementoinnin avaintekijöitä.
Tutkimuksessa implementointiprojektin avaintekijöitä löydettiin yhteensä viisitoista kappaletta. Tutkimuksen aikana avaintekijät jaettiin ryhmiin henkilöstö, johtaminen ja kokonaisprojektin hallinta. Henkilöstö ryhmän avaintekijöiden yhdistävä tekijä oli se, että niiden tarkoitus oli edistää jatkuvan tuen saamista ja henkilöstön hyvinvointia muutoksen keskellä. Johtaminen ryhmän yhteinen tekijä oli riittävän asiantuntemuksen takaaminen. Kokonaisprojektin hallinta ryhmään kerättiin ne avaintekijät, jotka vaikuttavat kokonaisprojektin onnistumiseen.
Tutkimuksessa rakennettiin malli palvelukeskuksen implementoinnin avaintekijöistä. Kehittämistoimenpiteiden näkökulmasta suurimmiksi kehittämishaasteiksi nousivat avaintekijät viestintä, lyhyen aikavälin onnistumisten luonti, koulutus ja rekrytointi, ihmisten johtaminen sekä testaaminen.
Tutkimustulokset ovat sovellettavissa myös muihin palvelukeskukseen siirtyviin organisaatioihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden palvelukeskusten implementointien yhteydessä, koska tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kolmesta erilaisesta jo toimivasta palvelukeskuksesta, eivätkä toimintaympäristöt merkittävästi vaikuttaneet tutkimustuloksiin.