Säilörehun korjuumenetelmät lypsykarjatiloilla Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella
Luopa, Juho (2013)
Luopa, Juho
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303052958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303052958
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee säilörehun tekomenetelmiä 34 lypsykarjatilalla Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella. Opinnäytetyössä on käytetty apuna kyselytutkimusta, joka postitettiin maataloustoimistojen kautta jokaiselle lypsykarjatilalle kyseisissä kunnissa. Työssä käsitellään myös lyhyesti kaikki Suomessa käytössä olevat säilörehun tekomenetelmät sekä se, miten ne jakautuivat tutkimusalueella.
Kyselytutkimus sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että sanallisia kysymyksiä. Vastausaikaa kysymyspaperin täyttämiseen jokaisella oli noin neljä viikkoa. Kysymyksiä postitettiin yhteensä 62 kappaletta, joista 34 palautettiin. Näiden perusteella tämä opinnäytetyö on laadittu.
Kaikki vastaukset syötettiin ja analysoitiin SPSS-ohjelman avulla, josta saatiin myös apua kuvaajien ja taulukoiden tekoon. Näistä vastauksista muodostuivat tulokset, joiden mukaan suosituin säilörehunkorjuumenetelmä Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella on pyöröpaalaus. Tätä tehdään sekä combipaalaimella että perinteisesti pyöröpaalaimella ja erillisellä käärimellä. Seuraavaksi suosituin korjuumenetelmä on noukinvaunu, ja erilaiset silppurit jakavat loput sijat. Varastoinnin kannalta suurimman kannatuksen saivat pyöröpaalit, joiden jälkeen lähes yhtä suuren kannatuksen saivat laakasiilot. Rehuaumojakin käytettiin, mutta pääasiassa hätävarastoina. Säilöntäaineen suhteen luotettiin monella tilalla AIV-happoon, mutta myös biologisia säilöntäaineita käytettiin. Ilman säilöntäainetta säilörehua teki muutama tila.
Kyselytutkimus sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että sanallisia kysymyksiä. Vastausaikaa kysymyspaperin täyttämiseen jokaisella oli noin neljä viikkoa. Kysymyksiä postitettiin yhteensä 62 kappaletta, joista 34 palautettiin. Näiden perusteella tämä opinnäytetyö on laadittu.
Kaikki vastaukset syötettiin ja analysoitiin SPSS-ohjelman avulla, josta saatiin myös apua kuvaajien ja taulukoiden tekoon. Näistä vastauksista muodostuivat tulokset, joiden mukaan suosituin säilörehunkorjuumenetelmä Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueella on pyöröpaalaus. Tätä tehdään sekä combipaalaimella että perinteisesti pyöröpaalaimella ja erillisellä käärimellä. Seuraavaksi suosituin korjuumenetelmä on noukinvaunu, ja erilaiset silppurit jakavat loput sijat. Varastoinnin kannalta suurimman kannatuksen saivat pyöröpaalit, joiden jälkeen lähes yhtä suuren kannatuksen saivat laakasiilot. Rehuaumojakin käytettiin, mutta pääasiassa hätävarastoina. Säilöntäaineen suhteen luotettiin monella tilalla AIV-happoon, mutta myös biologisia säilöntäaineita käytettiin. Ilman säilöntäainetta säilörehua teki muutama tila.