Kuitupuun korjuu muina puutavaralajeina
Kivilinna-Korhola, Tiina (2013)
Kivilinna-Korhola, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304084096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304084096
Tiivistelmä
Tutkimuksessa pohditaan kuitupuun hakkuuta muina puutavaralajeina. Leimikoista korjattavien puutavaralajien määrä on lisääntynyt tukki- ja kuitupuutavaralajeista erikoistukkeihin, pikkutukkiin, parruun sekä energiapuulajeihin. Kuitupuuta voitaisiin toimittaa energiapuuksi, jos hintaero kompensoituisi säästöinä korjuukustannuksissa. Tutkimusaineistona oli Junnikkala Oy:n erään hakkuukoneen puolentoista vuoden aikana hakkaamat pystyleimikot. Leimikoiden toteutuneet puutavaralajikertymät analysoitiin. Latvahukkapuusta kertyvän rankapuun määrän laskemista tai arvioimista selvitettiin sekä hakkuukonetiedostojen avulla että muilla menetelmillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Ponssen OptiOffice-ohjelmistoa sekä apteerauksen tutkimisessa että latvarankapuun määrän arvioimisessa. Lopuksi tutkittiin, mikä vaikuttaa korjuukustannuksiin, kun toisaalta pikkutukki ja parru erotellaan, ja toisaalta kuitupuulajit latvarankapuineen yhdistetään sekarangaksi. Korjuukustannuksista ei voinut tehdä vertailevaan laskelmaa Junnikkalan käyttämällä korjuun hinnoittelulla. Siten korjuuseen vaikuttavia seikkoja pohditaan perustuen kahteen eri korjuun tuottavuustutkimukseen: Metsätehon konehakkuun ajankäytön tutkimus sekä Metlan sovellus ABC-mallista.
Pikkutukki ja parru ovat vakiintuneet Junnikkalan puutavaravalikoimaan. Ne kilpailevat apteerauksessa kuitupuun kanssa. Simuloinnin todettiin yliarvioivan pikkutukin ja parrun määrän, joiden erottelu perustuu laatuun. Hakkuukonetiedostojen hyödyntäminen latvarangan määrän laskemisessa onnistuu. Muita tapoja arvioida latvarankapuun määrää ovat Laasasenahon taulukot ja yhtälöt, ForestCalc-ohjelmisto, Repolan biomassamallit ja METKA-maastolaskuri. Junnikkalan taksanlaskenta ei huomioi niitä tekijöitä, jotka muuttuisivat sekarangan korjuussa. Muutosta voidaan tarkastella korjuun tutkimusten perusteella. Tuottavuustutkimuksiin nojaten voidaan olettaa sekarangan korjuun olevan järkevää sopivissa kohteissa Pohjanmaalla.
Kuitupuun korjuussa kertyvän latvarankapuun määrän laskenta hakkuukoneella tai erillisellä ohjelmalla stm-tiedostojen perusteella olisi helppoa ohjelmoida. Metsätehon tutkimuksen avulla voi pohtia korjuuseen vaikuttavia seikkoja yleisesti, mutta ABC-mallia yrityskohtaisesti soveltamalla saataisiin laskettua eri puutavaralajien korjuun kustannukset. Kuitupuun korvaaminen muilla puutavaralajeilla kaipaisi uutta taksoitusta.
Pikkutukki ja parru ovat vakiintuneet Junnikkalan puutavaravalikoimaan. Ne kilpailevat apteerauksessa kuitupuun kanssa. Simuloinnin todettiin yliarvioivan pikkutukin ja parrun määrän, joiden erottelu perustuu laatuun. Hakkuukonetiedostojen hyödyntäminen latvarangan määrän laskemisessa onnistuu. Muita tapoja arvioida latvarankapuun määrää ovat Laasasenahon taulukot ja yhtälöt, ForestCalc-ohjelmisto, Repolan biomassamallit ja METKA-maastolaskuri. Junnikkalan taksanlaskenta ei huomioi niitä tekijöitä, jotka muuttuisivat sekarangan korjuussa. Muutosta voidaan tarkastella korjuun tutkimusten perusteella. Tuottavuustutkimuksiin nojaten voidaan olettaa sekarangan korjuun olevan järkevää sopivissa kohteissa Pohjanmaalla.
Kuitupuun korjuussa kertyvän latvarankapuun määrän laskenta hakkuukoneella tai erillisellä ohjelmalla stm-tiedostojen perusteella olisi helppoa ohjelmoida. Metsätehon tutkimuksen avulla voi pohtia korjuuseen vaikuttavia seikkoja yleisesti, mutta ABC-mallia yrityskohtaisesti soveltamalla saataisiin laskettua eri puutavaralajien korjuun kustannukset. Kuitupuun korvaaminen muilla puutavaralajeilla kaipaisi uutta taksoitusta.