Strategian onnistuminen rakennemuutoksen keskellä – Case Stora Enso ja UPM
Pulkkila, Julius (2013)
Pulkkila, Julius
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305158645
Tiivistelmä
Suomen metsäteollisuudessa on meneillään merkittävä rakennemuutos, joka on jatkunut jo vuosia. Rakennemuutoksen taustalla ovat muun muassa sähköisen viestinnän kehitys, globalisaatio, kilpailu, maantieteelliset erot tuotannontekijöiden hinnoissa sekä luonnonolosuhteet. Viimeaikaiset taloustaantumat ovat nopeuttaneet rakennemuutosta. Rakennemuutoksen seurauksena Suomen metsäteollisuus poikkeaa tulevaisuudessa merkittävästi nykyisestä.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään metsäteollisuusyhtiöiden strategian onnistumista rakennemuutoksen keskellä. Metsäteollisuusyhtiöistä kohdeyhtiöiksi on valikoitu Stora Enso ja UPM. Strategian onnistumista tarkastellaan taloudellisesta näkökulmasta, jonka lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon yhtiöiden investoinnit tulevaisuutta varten. Aikarajauksen näkökulmaksi on määritelty vuodet 2008 - 2012.
Opinnäytetyön alussa käsitellään metsäteollisuussektorin yleistä kehitystä, metsäteollisuuden tuotannontekijöitä ja metsäteollisuuden rakennemuutokseen johtaneita seikkoja. Teoriaosuudessa käsitellään myös kohdeyhtiöt UPM ja Stora Enso, sekä paneudutaan yhtiöiden strategiaan ja rakennejärjestelyihin vuosien 2008 – 2012 aikana.
Tämän jälkeen tutkitaan yhtiöiden taloudellista tilannetta ja toteutunutta omistaja-arvon kehitystä erilaisten taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Tutkimuksen perusteella analysoidaan kohdeyritysten strategian onnistumista tarkastelujaksolla. Tutkimuksen aineisto pohjautuu yhtiöiden julkaisemiin vuosikertomuksiin, jonka lisäksi aineiston analysoinnissa on käytetty apuna rahoitukseen liittyvää kirjallisuutta.
Tutkimuksen perusteella kohdeyhtiöt eivät ole onnistuneet taloudellisissa tavoitteissaan tarkastelujakson aikana. Tästä ei voi kuitenkaan vetää suoraa johtopäätöstä siihen, että yhtiöiden koko strategia olisi epäonnistunut, sillä yhtiöillä on meneillään merkittäviä strategioita tukevia investointihankkeita, joiden taloudellista onnistumista voidaan arvioida vasta vuosien päästä. Yhtiöiden taloudelliset tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita, joten tarkastelujaksoa ei voida välttämättä pitää riittävän pitkänä kokonaiskuvan saamiseksi. Lisäksi tarkastelujakso on ollut poikkeuksellisen haastava kahden taloustaantuman takia.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään metsäteollisuusyhtiöiden strategian onnistumista rakennemuutoksen keskellä. Metsäteollisuusyhtiöistä kohdeyhtiöiksi on valikoitu Stora Enso ja UPM. Strategian onnistumista tarkastellaan taloudellisesta näkökulmasta, jonka lisäksi tarkastelussa otetaan huomioon yhtiöiden investoinnit tulevaisuutta varten. Aikarajauksen näkökulmaksi on määritelty vuodet 2008 - 2012.
Opinnäytetyön alussa käsitellään metsäteollisuussektorin yleistä kehitystä, metsäteollisuuden tuotannontekijöitä ja metsäteollisuuden rakennemuutokseen johtaneita seikkoja. Teoriaosuudessa käsitellään myös kohdeyhtiöt UPM ja Stora Enso, sekä paneudutaan yhtiöiden strategiaan ja rakennejärjestelyihin vuosien 2008 – 2012 aikana.
Tämän jälkeen tutkitaan yhtiöiden taloudellista tilannetta ja toteutunutta omistaja-arvon kehitystä erilaisten taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Tutkimuksen perusteella analysoidaan kohdeyritysten strategian onnistumista tarkastelujaksolla. Tutkimuksen aineisto pohjautuu yhtiöiden julkaisemiin vuosikertomuksiin, jonka lisäksi aineiston analysoinnissa on käytetty apuna rahoitukseen liittyvää kirjallisuutta.
Tutkimuksen perusteella kohdeyhtiöt eivät ole onnistuneet taloudellisissa tavoitteissaan tarkastelujakson aikana. Tästä ei voi kuitenkaan vetää suoraa johtopäätöstä siihen, että yhtiöiden koko strategia olisi epäonnistunut, sillä yhtiöillä on meneillään merkittäviä strategioita tukevia investointihankkeita, joiden taloudellista onnistumista voidaan arvioida vasta vuosien päästä. Yhtiöiden taloudelliset tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita, joten tarkastelujaksoa ei voida välttämättä pitää riittävän pitkänä kokonaiskuvan saamiseksi. Lisäksi tarkastelujakso on ollut poikkeuksellisen haastava kahden taloustaantuman takia.