Näkemyksiä ammattiopiskelijoiden laulusuhteesta
Niemelä, Ville-Veikko (2013)
Niemelä, Ville-Veikko
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305179269
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli tutkia, millainen Metropolia AMK: n pop/jazz–koulutusohjelman valmistusvaiheessa olevien opiskelijoiden laulusuhde on. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia opiskelijoiden laulusuhteessa on tapahtunut heidän opintojensa aikana. Tutkimukseen osallistui viisi opiskelijaa.
Työssä kirjoittaja kertoo ensin oman tarinansa ja pohtii omaa laulusuhdettaan sekä opintojen vaikutusta siihen. Laulu eroaa muista soittimista merkittävästi siten, että se on hyvin kokonaisvaltainen soitin. Laulajan mieltä ja persoonaa ei voi erottaa itse soittimesta. Tästä syystä työssä selitetään lyhyesti lauluinstrumentin toimintaperiaatteet.
Hyvä laulusuhde on Ava Nummisen väitöskirjassaan määrittelemä käsite, joka perustuu Kari Kurkelan määritelmälle hyvästä musiikkisuhteesta. Työssä avataan molempia näistä käsitteistä. Lisäksi selvitetään, onko hyvän musiikkisuhteen käsite sisällytetty Metropolia AMK: n pop/jazz-koulutusohjelman yleiseen opetussuunnitelmaan.
Tutkimus toteutettiin kyselymuotoisena sähköpostin välityksellä. Saatuja vastauksia verrattiin Nummisen laatiman hyvän laulusuhteen käsitteen eri piirteisiin. Määritelmään tehtiin joitakin lisäyksiä, jotta se vastaisi paremmin ammattiopiskelijan tilannetta.
Hyvän laulusuhteen käsite on vaikeasti mitattavissa ja jokainen painottaa asioita eri tavalla. Näin ollen ei voida sanoa tämän tutkimuksen perusteella, millainen vastaajien laulusuhde on. Toiseen tutkimuskysymykseen sen sijaan saatiin vastaus. Vastaajilla on tapahtunut monenlaisia muutoksia laulusuhteessaan opintojensa aikana, sekä positiivisia että negatiivisia. Nämä muutokset, ja miten vastaajat ne kokevat, ovat keskenään ristiriitaisia.
Koska laulusuhde muuttuu paljon opintojen aikana, voisi sitä käyttää yhtenä itsearvioinnin työvälineenä, jonka avulla laulajat voisivat vahvistaa itsetuntemustaan ja -luottamustaan.
Työssä kirjoittaja kertoo ensin oman tarinansa ja pohtii omaa laulusuhdettaan sekä opintojen vaikutusta siihen. Laulu eroaa muista soittimista merkittävästi siten, että se on hyvin kokonaisvaltainen soitin. Laulajan mieltä ja persoonaa ei voi erottaa itse soittimesta. Tästä syystä työssä selitetään lyhyesti lauluinstrumentin toimintaperiaatteet.
Hyvä laulusuhde on Ava Nummisen väitöskirjassaan määrittelemä käsite, joka perustuu Kari Kurkelan määritelmälle hyvästä musiikkisuhteesta. Työssä avataan molempia näistä käsitteistä. Lisäksi selvitetään, onko hyvän musiikkisuhteen käsite sisällytetty Metropolia AMK: n pop/jazz-koulutusohjelman yleiseen opetussuunnitelmaan.
Tutkimus toteutettiin kyselymuotoisena sähköpostin välityksellä. Saatuja vastauksia verrattiin Nummisen laatiman hyvän laulusuhteen käsitteen eri piirteisiin. Määritelmään tehtiin joitakin lisäyksiä, jotta se vastaisi paremmin ammattiopiskelijan tilannetta.
Hyvän laulusuhteen käsite on vaikeasti mitattavissa ja jokainen painottaa asioita eri tavalla. Näin ollen ei voida sanoa tämän tutkimuksen perusteella, millainen vastaajien laulusuhde on. Toiseen tutkimuskysymykseen sen sijaan saatiin vastaus. Vastaajilla on tapahtunut monenlaisia muutoksia laulusuhteessaan opintojensa aikana, sekä positiivisia että negatiivisia. Nämä muutokset, ja miten vastaajat ne kokevat, ovat keskenään ristiriitaisia.
Koska laulusuhde muuttuu paljon opintojen aikana, voisi sitä käyttää yhtenä itsearvioinnin työvälineenä, jonka avulla laulajat voisivat vahvistaa itsetuntemustaan ja -luottamustaan.