Simulointien ja analyyttisten menetelmien hyödyntäminen suomalaisten kiertoliittymien välityskykytarkasteluissa
Tamminen, Elina (2013)
Tamminen, Elina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219982
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305219982
Tiivistelmä
Työ on osa Liikenneviraston Ramboll Finland Oy:lta tilaamaa liikenteen välityskykytarkasteluihin liittyvää selvitystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää erilaisilla analyyttisillä menetelmillä ja mikrosimulointiohjelmilla saatuja kiertoliittymien sisääntulosuunnan välityskykyjä ja mallien kalibrointimahdollisuuksia. Tarkasteltavia analyyttisiä menetelmiä olivat HCM 2010 ja HCS 2010, Bovy-kaava, Meerstrooksrotondeverkenner-ohjelma (Mr), HBS ja suomalainen välityskykykaava. Mikrosimulointiohjelmina olivat Synchro/SimTraffic, Paramics ja VISSIM.
Valituilla menetelmillä laskettiin kiertoliittymän tulosuunnan välityskyky eri kiertävän liikenteen määrillä. Saatuja yksikaistaisten kiertoliittymien välityskykytuloksia vertailtiin Tiehallinnon teettämän selvityksen Kiertoliittymien välityskyky (Tiehallinnon selvityksiä 17/2009) yhteydessä suoritettujen kenttämittausten tuloksiin niiden kiertoliittymien osalta, joissa sisääntulosuunnan välityskyky ylittyi. Kaksikaistaisista kiertoliittymistä vastaavia tuloksia ei ollut saatavilla.
Menetelmistä ja simulointiohjelmista HBS, Paramics ja Synchro/SimTraffic antoivat oletusarvoilla pienempää välityskykyä kuin kenttämittauksissa havaittiin. HCM, HCS, suomalainen välityskykykaava ja VISSIM antoivat puolestaan vaihtelevasti suurempaa tai pienempää välityskykyä riippuen kiertävästä liikennemäärästä. Bovy-kaavalla ja Mr-ohjelmalla määritetty välityskyky oli kenttämittaustuloksia suurempi.
HCM:llä, HCS:llä ja Synchro/SimTrafficilla saatuihin kiertoliittymien kapasiteetteihin ei voida vaikuttaa. Muiden menetelmien ja simulointiohjelmien muuttujia ja parametreja voidaan kalibroida niin, että sisääntulokapasiteetit vastaavat paremmin kenttämittaustuloksia.
Kiertoliittymien todellisesta välityskyvystä Suomessa on vielä vähän tietoa, joten saadut tutkimustulokset ovat vain suuntaa antavia. Kiertoliittymän välityskykytarkastelussa käytettävä menetelmä ja mahdolliset muutettavat parametrit tulee määrittää tapauskohtaisesti.
Valituilla menetelmillä laskettiin kiertoliittymän tulosuunnan välityskyky eri kiertävän liikenteen määrillä. Saatuja yksikaistaisten kiertoliittymien välityskykytuloksia vertailtiin Tiehallinnon teettämän selvityksen Kiertoliittymien välityskyky (Tiehallinnon selvityksiä 17/2009) yhteydessä suoritettujen kenttämittausten tuloksiin niiden kiertoliittymien osalta, joissa sisääntulosuunnan välityskyky ylittyi. Kaksikaistaisista kiertoliittymistä vastaavia tuloksia ei ollut saatavilla.
Menetelmistä ja simulointiohjelmista HBS, Paramics ja Synchro/SimTraffic antoivat oletusarvoilla pienempää välityskykyä kuin kenttämittauksissa havaittiin. HCM, HCS, suomalainen välityskykykaava ja VISSIM antoivat puolestaan vaihtelevasti suurempaa tai pienempää välityskykyä riippuen kiertävästä liikennemäärästä. Bovy-kaavalla ja Mr-ohjelmalla määritetty välityskyky oli kenttämittaustuloksia suurempi.
HCM:llä, HCS:llä ja Synchro/SimTrafficilla saatuihin kiertoliittymien kapasiteetteihin ei voida vaikuttaa. Muiden menetelmien ja simulointiohjelmien muuttujia ja parametreja voidaan kalibroida niin, että sisääntulokapasiteetit vastaavat paremmin kenttämittaustuloksia.
Kiertoliittymien todellisesta välityskyvystä Suomessa on vielä vähän tietoa, joten saadut tutkimustulokset ovat vain suuntaa antavia. Kiertoliittymän välityskykytarkastelussa käytettävä menetelmä ja mahdolliset muutettavat parametrit tulee määrittää tapauskohtaisesti.