Hanketyö kehittämisen välineenä : elintarvikealan kehittäminen Pohjois-Karjalassa ohjelmakaudella 2007 - 2013

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka elintarvikealan hankkeitten tulokset vastaavat elintarvikealan kehittämisohjelman tavoitteita Pohjois-Karjalassa. Tarkastelussa oli seitsemän ohjelmakaudella 2007 – 2013 päättynyttä hanketta. Työssä elvitettiin myös, mihin hanketyö perustuu ja miten hanketyö rahoitetaan. Saadut tulokset ovat hyödynnettävissä seuraavaa ohjelmakautta suunniteltaessa.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia menetelmiä. Tutkimusaineistona olivat Elintarvikealan kehittämisohjelma – Ruoasta Elämys -julkaisu ja seitsemän elintarvikealan hankkeen loppuraportit (Marjamarkkinat, Laadukasta riistayrittämistä, Laatuhunajaa Pohjois-karjalasta, Sieniyrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen, Karelia á la carte, InnoKarelia ja Elintarvikealan koordinointihanke). Samanaikaisesti kartoitettiin elintarvikealan yrittäjien kokemuksia ja mielipiteitä näistä hanketöistä. Kysely lähetettiin 270 yrittäjälle maakunnassa.

Aineiston analyysin tulokset kertovat, että hankkeet ovat saavuttaneet elintarvikealan kehittämisohjelman tavoitteita. Hankkeet ovat tarjonneet monipuolisesti koulutusta, yrityskohtaista ohjausta ja valmennusta, järjestäneet messuja ja myyntitapahtumia, opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille sekä tehneet yhteismarkkinointia. Yrityskyselyyn saatiin 108 vastausta, ja vastanneista 81 oli osallistunut johonkin tarkastelussa olevista hankkeista. Vastanneiden yrittäjien mukaan hankkeet ovat onnistuneet tukemaan maaseudun yrittäjyyttä, edistämään yrittäjien verkostoitumista, tukemaan uusia yrityksiä ja kehittämään yrittäjien liiketoimintaosaamista. Kyselyyn vastanneet yrittäjät toivovat tulevien hankkeitten kehittävän ja tukevan maakunnan yritysten ja tuotteiden myynnin edistämistä, yritysten välisen yhteistyön sekä liiketoimintaosaamisen kehittämistä.

Hankkeet pitää suunnitella nykyistä enemmän yrittäjälähtöisesti. Yhteistyötä tulee kehittää sekä hanketoimijoiden että yrittäjien välillä, huomioiden sekä alkutuotanto että jalostus, jotta turvataan raaka-aineiden tuotanto ja jalostus mahdollisimman pitkälle omassa maakunnassa.

The purpose of this thesis was to investigate how the results achieved in food industry projects fulfill the objectives set in the Food Industry Development Programme in North Karelia. The seven projects that were examined for data collection had been concluded during the Framework Programme 2007 – 2013. Furthermore, this thesis aimed at understanding the structure of the framework programme and project funding. The results of this thesis can be exploited while planning future projects.

This thesis was conducted with a qualitative approach. The data was collected from a publication published by the Food Industry Development Programme and project reports. The following seven projects were examined: Marjamarkkinat, Laadukasta Riistayrittämistä, Laatuhunajaa Pohjois-Karjalasta, Sieniyrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen, Karelia a’ la carte, InnoKarelia and Elintarvikealan koordinointihanke. In order to survey user experiences and opinions about the projects, a questionnaire was sent to 270 food industry entrepreneurs in North Karelia.

The analyzed results showed that the projects examined had mainly achieved the objectives of the Food Development Programme. The projects had organized a variety of training programmes, enterprise-specific counselling and coaching, fairs and sales events, field trips in Finland and abroad, and co-marketing. 108 entrepreneurs responded the questionnaire, and 81 of the respondents had participated in services provided by at least one of the projects. According to the respondents, these projects had succeeded in supporting rural entrepreneurship, fostering entrepreneur networking, supporting start-up companies and developing entrepreneurs’ business skills. The respondents hoped that future projects aim at supporting sales promotion activities of the enterprises, enhancing cooperation and developing entrepreneurs’ business skills.

Greater consideration should be given to the needs of the entrepreneurs when planning future projects. It is also important to improve cooperation between the project actors and entrepreneurs in order to ensure that the foodstuffs are, to the extent possible, produced and processed locally