Helsinki, Vantaa vai uusi uljas Vanki; tutkimus Helsingin ja Vantaan kaupunkien teoreettisen yhdistymisen vaikutuksista kuntien kiinteistötekniikkaan
Koivusaari, Pirjo-Liina (2013)
Koivusaari, Pirjo-Liina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060312637
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Helsingin ja Vantaan kaupunkien teoreettisen yhdistymisen vaikutuksia kuntien kiinteistötekniikkaan, yhdistymisen edellyttämiä toimenpiteitä kiinteistörekisterijärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi sekä toteutettavien muutosten määrää ja laajuutta. Tutkimuksen sisältöä laajennettiin vuoden 2009 kuntaliitoskunnille suunnatulla kyselytutkimuksella, jolla kartoitettiin kuntaliitoksista saatuja käytännön kokemuksia mm. rekisterijärjestelmien, kartaston, tunnusmuutosten sekä itse teknisen toteutuksen osalta.
Työn lähtökohtana oli Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisestä viime vuosina käyty runsas ja näkyvä keskustelu.
Tutkimuksessa tehtiin lähtöaineistoon perustuvia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tilastoanalyysejä. Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen liittyvän osion lähtötietoina käytettiin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemaa SeutuCD’11 kuntien kiinteistö- ja kaavayksikköaineistoa vuodelta 2011 sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien Facta-kuntarekisteristä poimittuja nimistötietoja.
Tutkimuksessa todettiin, että Helsingin ja Vantaan kuntien yhteenlasketun 61 376 sijaintialuetunnukseltaan rekisterikylä- ja kaupunginosajaotuksen piiriin kuuluvan kiinteistön sekä 62 122 kaupunginosajakoon perustuvan kaavayksikön alueilla sijaitsee yhteensä 30 samannimistä rekisterikylää sekä 23 samannimistä kaupunginosaa. Vertailtaessa tutkimustulosten perusteella eri kuntaliitosvaihtoehtoja päädyttiin nimen Helsinki valintaan.
Yhteensä 10 463 nimeä kattavan suomenkielisen nimistöaineiston vertailussa löytyi yhteensä 416 täysin vastaavaa nimeä, joista muutettaviksi kohteiksi jäi noin 355 kappaletta.
Kyselytutkimuksessa merkittävimmiksi tekijöiksi kuntaliitoksien onnistumiselle nousivat Maanmittauslaitoksen vankka asiantuntemus ja vetovastuu hankkeessa sekä sen ylläpitämän kiinteistörekisterijärjestelmän monipuolinen hyödyntämismahdollisuus mm. uuden kunnan kartta-aineiston laadun yhtenäistämisessä ja parantamisessa. Hyvin toteutetun kuntaliitoksen edellytys näytti myös olevan kuntien tiivis yhteistyö, yhdessä laadittu suunnitelma sekä ammattitaitoinen henkilökunta ja tahtotila, tai yhden kunnan ottama vastuu tehtävän onnistumisesta. Myös kuntien teknisillä valmiuksilla oli merkittävä rooli liitoksissa.
Työn lähtökohtana oli Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistymisestä viime vuosina käyty runsas ja näkyvä keskustelu.
Tutkimuksessa tehtiin lähtöaineistoon perustuvia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tilastoanalyysejä. Helsingin ja Vantaan yhdistymiseen liittyvän osion lähtötietoina käytettiin Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemaa SeutuCD’11 kuntien kiinteistö- ja kaavayksikköaineistoa vuodelta 2011 sekä Helsingin ja Vantaan kaupunkien Facta-kuntarekisteristä poimittuja nimistötietoja.
Tutkimuksessa todettiin, että Helsingin ja Vantaan kuntien yhteenlasketun 61 376 sijaintialuetunnukseltaan rekisterikylä- ja kaupunginosajaotuksen piiriin kuuluvan kiinteistön sekä 62 122 kaupunginosajakoon perustuvan kaavayksikön alueilla sijaitsee yhteensä 30 samannimistä rekisterikylää sekä 23 samannimistä kaupunginosaa. Vertailtaessa tutkimustulosten perusteella eri kuntaliitosvaihtoehtoja päädyttiin nimen Helsinki valintaan.
Yhteensä 10 463 nimeä kattavan suomenkielisen nimistöaineiston vertailussa löytyi yhteensä 416 täysin vastaavaa nimeä, joista muutettaviksi kohteiksi jäi noin 355 kappaletta.
Kyselytutkimuksessa merkittävimmiksi tekijöiksi kuntaliitoksien onnistumiselle nousivat Maanmittauslaitoksen vankka asiantuntemus ja vetovastuu hankkeessa sekä sen ylläpitämän kiinteistörekisterijärjestelmän monipuolinen hyödyntämismahdollisuus mm. uuden kunnan kartta-aineiston laadun yhtenäistämisessä ja parantamisessa. Hyvin toteutetun kuntaliitoksen edellytys näytti myös olevan kuntien tiivis yhteistyö, yhdessä laadittu suunnitelma sekä ammattitaitoinen henkilökunta ja tahtotila, tai yhden kunnan ottama vastuu tehtävän onnistumisesta. Myös kuntien teknisillä valmiuksilla oli merkittävä rooli liitoksissa.