Ristijärven seurakunnan metsänkäsittelyn muutokset vuosina 1982-2012
Kinnunen, Tuomas (2013)
Kinnunen, Tuomas
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513047
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena on tutkia vanhojen metsäsuunnitelmien ja haastattelujen pohjalta, kuinka Ristijärven seurakunnan metsät ja metsänkäsittely ovat muuttuneet vuodesta 1982 lähtien nykypäivään. Tutkin myös, miten vuoden 1996 metsälaki on muuttanut metsien käsittelyä. Liito-oravaa koskevat säännökset ja METSO- ohjelma ovat tuoneet mukanaan myös rajoitteita metsien käsittelyyn.
Tutkimusongelmana tarkastelen metsien ja metsänkäsittelyiden muutoksia ja sitä, mikä on vaikuttanut sen suuntaiseen metsien kehitykseen ja metsänkäsittelyyn, mitä se on ollut. Tutkin myös, miten metsien käsittelyyn on vaikuttanut vuoden 1996 metsälaki ja mitä metsälakikohteita tämä toi mukanaan.
Ristijärven seurakunnan metsävarat ovat lähes puolitoistakertaistuneet nel-jässä vuosikymmenessä. Lisäksi metsien kasvumäärä on nyt suurempaa kuin koskaan ennen. Hakkuumäärät ovat nousseet 1980-luvulta kolmanneksella nykypäivään tultaessa. Tarkastelujakson aikana metsien kehitysluokkajakauma on muuttunut lähes ihanteelliseksi hyvän ja järkevän metsänhoidon seurauksena. Vuoden 1996 metsälain tulon myötä alettiin ottaa enemmän huomioon metsien monimuotoisuutta. Metsälaki on tuonut mukanaan myös muutamia lailla suojeltavia kohteita ja muita arvokkaita kohteita. Maanmuokkauksessa ovat tapahtuneet suurimmat metsänkäsittelylliset muutokset. Luontainen uudistaminen on jäänyt koko ajan vähemmälle, mutta sopivan tilaisuuden tullessa sitäkin käytetään. Metsikkökuviot ovat vuoden 1982 jälkeen pilkkoutuneet yhä pienempiin osiin. Sitä myötä käsiteltävien kuvioiden koot ovat pienentyneet pinta-alallisesti. Liito-oravan elinympäristöjen löytyminen ja METSO-kohteiksi haetut kuviot ovat tuoneet mukanaan rajoitteita metsien käsittelyyn.
Ristijärven seurakunnan metsät ovat nykyään tuottavampia kuin koskaan ennen, syynä tähän ovat hyvä ja ammattitaitoinen metsänhoito sekä lisääntynyt metsäomaisuus. Metsätalouden harjoittaminen on kestävällä ja varmalla pohjalla myös tulevaisuudessa.
Tutkimusongelmana tarkastelen metsien ja metsänkäsittelyiden muutoksia ja sitä, mikä on vaikuttanut sen suuntaiseen metsien kehitykseen ja metsänkäsittelyyn, mitä se on ollut. Tutkin myös, miten metsien käsittelyyn on vaikuttanut vuoden 1996 metsälaki ja mitä metsälakikohteita tämä toi mukanaan.
Ristijärven seurakunnan metsävarat ovat lähes puolitoistakertaistuneet nel-jässä vuosikymmenessä. Lisäksi metsien kasvumäärä on nyt suurempaa kuin koskaan ennen. Hakkuumäärät ovat nousseet 1980-luvulta kolmanneksella nykypäivään tultaessa. Tarkastelujakson aikana metsien kehitysluokkajakauma on muuttunut lähes ihanteelliseksi hyvän ja järkevän metsänhoidon seurauksena. Vuoden 1996 metsälain tulon myötä alettiin ottaa enemmän huomioon metsien monimuotoisuutta. Metsälaki on tuonut mukanaan myös muutamia lailla suojeltavia kohteita ja muita arvokkaita kohteita. Maanmuokkauksessa ovat tapahtuneet suurimmat metsänkäsittelylliset muutokset. Luontainen uudistaminen on jäänyt koko ajan vähemmälle, mutta sopivan tilaisuuden tullessa sitäkin käytetään. Metsikkökuviot ovat vuoden 1982 jälkeen pilkkoutuneet yhä pienempiin osiin. Sitä myötä käsiteltävien kuvioiden koot ovat pienentyneet pinta-alallisesti. Liito-oravan elinympäristöjen löytyminen ja METSO-kohteiksi haetut kuviot ovat tuoneet mukanaan rajoitteita metsien käsittelyyn.
Ristijärven seurakunnan metsät ovat nykyään tuottavampia kuin koskaan ennen, syynä tähän ovat hyvä ja ammattitaitoinen metsänhoito sekä lisääntynyt metsäomaisuus. Metsätalouden harjoittaminen on kestävällä ja varmalla pohjalla myös tulevaisuudessa.