Rovaniemen ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajakoulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokemuksia ja kehitysideoita ongelmaperustaisesta oppimisesta
Partanen, Antti; Kurikka, Ville (2013)
Partanen, Antti
Kurikka, Ville
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013103016439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013103016439
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää opiskelijoita haastattelemalla vuonna 2012 aloittavien liikunnanohjaajaopiskelijoiden näkemyksiä uudesta opetussuunnitelmasta. Ongelmaperustainen oppiminen otettiin käyttöön kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa Suomessa liikunta-alalla Rovaniemen ammattikorkeakoulussa 2012–2013. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa uutta ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa. Haastatteluiden avulla selvitimme haastateltavien kokemuksia ja kehitysideoita ongelmaperustaisesta oppimisesta. Ensimmäiset haastattelut toteutettiin joulukuussa 2012 suullisesti ja kuvataksemme koko vuoden prosessia seuraavat haastattelut suoritettiin kirjallisesti toukokuussa 2013.
Kuvasimme haastatteluiden aineistoa sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen tuloksina saimme paljon hyödyllisiä kehitysideoita ongelmaperustaiseen oppimiseen ja tutoriaalityöskentelyyn. Toukokuun haastatteluiden tuloksista huomasi haastateltavien suhtautumisen ongelmaperustaiseen oppimiseen muuttuneen ensimmäisen vuoden aikana. Suhtautuminen oli positiivisempaa ja heidän työskentelytavoistaan oli tullut luontevampaa. Opiskelijat ja opettajat kehittivät tutoriaalityöskentelyä läpi vuoden ja tämä näkyi kevään haastatteluissa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että ongelmaperustainen oppiminen voi olla alussa hankalaa, mutta sitä kehitettäessä ja tutoriaalivaiheiden rutinoituessa siitä voidaan saada opiskelijoille hyödyllinen ja mieluisa oppimistyyli. Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna ongelmaperustaisen oppimisen opetussuunnitelman kehittämisessä liikunta-alalle ja mahdollisesti myös muille aloille ammattikorkeakoulussa.
Kuvasimme haastatteluiden aineistoa sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen tuloksina saimme paljon hyödyllisiä kehitysideoita ongelmaperustaiseen oppimiseen ja tutoriaalityöskentelyyn. Toukokuun haastatteluiden tuloksista huomasi haastateltavien suhtautumisen ongelmaperustaiseen oppimiseen muuttuneen ensimmäisen vuoden aikana. Suhtautuminen oli positiivisempaa ja heidän työskentelytavoistaan oli tullut luontevampaa. Opiskelijat ja opettajat kehittivät tutoriaalityöskentelyä läpi vuoden ja tämä näkyi kevään haastatteluissa.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että ongelmaperustainen oppiminen voi olla alussa hankalaa, mutta sitä kehitettäessä ja tutoriaalivaiheiden rutinoituessa siitä voidaan saada opiskelijoille hyödyllinen ja mieluisa oppimistyyli. Tutkimustuloksia voidaan käyttää apuna ongelmaperustaisen oppimisen opetussuunnitelman kehittämisessä liikunta-alalle ja mahdollisesti myös muille aloille ammattikorkeakoulussa.