Hahmon yhteys tekijäänsä
Pihl, Laura (2013)
Pihl, Laura
Turun ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017489
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä sanalla “hahmo” tarkoitetaan teoksessa kuvattua, selkeästi tunnistettavaa henkilöä tai oliota. Lähes kaikki populaarikulttuurin tuotteet kirjoista televisiosarjoihin ja sarjakuviin rakentuvat tällaisista hahmoista ja niiden välisestä kanssakäymisestä. Hahmot ovat aina osia maailmoistaan ja ilmentävät niitä yhdessä toisten saman maailman hahmojen kanssa. Tästä voidaan jatkaa vielä pidemmälle, nimittäin hahmojen maailmojen luojiin eli hahmojen tekijöihin. Miksi tekijä on halunnut kuvata juuri tietynlaisia hahmoja ja maailmoja? Mitä nämä kertovat hänestä?
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan taiteilijan ja tämän käyttämien hahmojen välistä yhteyttä. Pääpaino on liikkumattomissa kuvissa, esimerkiksi maalauksissa ja piirustuksissa kuvatuissa toistuvissa hahmoissa. Opinnäytetyö pui hahmojen erilaisia tarkoituksia ja syntymahdollisuuksia satiiristen, omaelämänkerrallisten, omakuvallisten ja lainattujen hahmojen tapauksissa. Opinnäytetyössä käytetään esimerkkeinä sekä kirjoittajan omaa henkilökohtaista tarinaa että Tove Janssonin ja Kaj Stenvallin poikkeavia tapoja esittää ja käyttää hahmoja osana omaa tuotantoaan.
Hahmot toimivat avaimina teoksiin, katsojan samaistumisen kohteina. Lähimmillään ne voivat olla luojansa omakuvia tai alter egoja, mutta ne voivat myös pohjautua tälle tuttuun ihmisryhmään esim. satiirisessa merkityksessä. Jopa tilatun hahmon kohdalla hahmon luojan on tehtävä valintoja, jolloin tällainen ulkopuolisen miellyttämiseksikin suunniteltu hahmo sisältää aina luojansa preferenssejä, ideologioita ja näkemyksiä. Myös jo olemassa olevista hahmoista voidaan tehdä henkilökohtaisia tulkintoja, ja käyttää hyväksi niiden valmiita merkityksiä ja tunnettavuutta.
Hahmolähtöiset teokset tunnetaan pitkälti populaarikulttuurin ilmiönä, mutta niillä on paikkansa myös taidehistoriassa. Opinnäytetyö arvioi hahmojen mahdollisuuksia ja roolia osana taideteosta ja perustelee, miksi niillä on arvoa myös nykytaiteessa.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan taiteilijan ja tämän käyttämien hahmojen välistä yhteyttä. Pääpaino on liikkumattomissa kuvissa, esimerkiksi maalauksissa ja piirustuksissa kuvatuissa toistuvissa hahmoissa. Opinnäytetyö pui hahmojen erilaisia tarkoituksia ja syntymahdollisuuksia satiiristen, omaelämänkerrallisten, omakuvallisten ja lainattujen hahmojen tapauksissa. Opinnäytetyössä käytetään esimerkkeinä sekä kirjoittajan omaa henkilökohtaista tarinaa että Tove Janssonin ja Kaj Stenvallin poikkeavia tapoja esittää ja käyttää hahmoja osana omaa tuotantoaan.
Hahmot toimivat avaimina teoksiin, katsojan samaistumisen kohteina. Lähimmillään ne voivat olla luojansa omakuvia tai alter egoja, mutta ne voivat myös pohjautua tälle tuttuun ihmisryhmään esim. satiirisessa merkityksessä. Jopa tilatun hahmon kohdalla hahmon luojan on tehtävä valintoja, jolloin tällainen ulkopuolisen miellyttämiseksikin suunniteltu hahmo sisältää aina luojansa preferenssejä, ideologioita ja näkemyksiä. Myös jo olemassa olevista hahmoista voidaan tehdä henkilökohtaisia tulkintoja, ja käyttää hyväksi niiden valmiita merkityksiä ja tunnettavuutta.
Hahmolähtöiset teokset tunnetaan pitkälti populaarikulttuurin ilmiönä, mutta niillä on paikkansa myös taidehistoriassa. Opinnäytetyö arvioi hahmojen mahdollisuuksia ja roolia osana taideteosta ja perustelee, miksi niillä on arvoa myös nykytaiteessa.