LÄHEISTEN MERKITYS MIELENTERVEYSKUNTOUTUJILLE : kokemuksia asumisyksiköstä
Pouttu, Pasi (2013)
Pouttu, Pasi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017550
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017550
Tiivistelmä
Pouttu Pasi. Läheisten merkitys mielenterveyskuntoutujille. Kokemuksia asumisyksi-köstä. Helsinki, syksy 2013, 68s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys läheisillä ihmisillä on heidän näkökulmastaan tarkasteltuna mielenterveyskuntoutusyksikön asuk-kaiden elämässä sekä millaisia kokemuksia ja ajatuksia läheisillä on asukkaiden elämään liittyen. Läheisille toimitettiin lomakekysely, jossa oli avoimia kysymyksiä.
Opinnäytetyön tulosten tarkoituksena on edistää asumisyksikön asukkaiden elämänlaatua tuomalla esille asioita, joihin ei ehkä aiemmin ole niin paljon kiinnitetty huomiota. Henkilökunta voi saatujen vastausten pohjalta arvioida ja kehittää asumisyksikön toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi läheiset, jotka toimivat tämän tutkimuksen suorina tiedonantajina, voivat osallistumisensa kautta kokea saavansa tukea ja voimaantumista haastavassa tilanteessaan. Tiedolla on myös laajempi merkitys mielenterveyskuntoutujien ja asumispalveluyksiköiden asukkaiden elämässä. Välillisesti hyötyjiä ovat kaikki osapuolet: asukkaat, omaiset, ystäväpiiri ja asumisyksikön henkilökunta sekä laajemmin nähtynä koko mielenterveysalan toimintakenttä.
Suuri osa tutkimukseen liittyvän asumisyksikön asukkaista on vastausten perusteella tiiviisti yhteydessä vanhempiinsa, sisariinsa ja muihin sukulaisiinsa tai ystäviinsä. Tieto siitä, miten läheiset ihmiset kokevat osallisuutensa asukkaiden elämässä ja kuntoutumisessa, on kiinnostavaa ja tärkeää. Etenkin kun läheisten ääni jää sosiaali- ja terveyden-huoltoalalla kovin usein kuulumatta. Laadullisessa opinnäytetyössä kohdejoukko on valittu harkiten, ja tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysimenetelmää, jossa lomakekyselyyn vastanneiden läheisten kokemukset on käsitelty erilaisten teemojen kautta.
Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että läheisillä on suuri merkitys asukkaiden elämässä ja että he ovat pääosin aina tavoitettavissa, kun asukas haluaa puhelimitse tai ta-paamisten merkeissä läheisensä kohdata. Läheiset kokevat ajoittain surua, ahdistusta ja pelkoa liittyen asukkaan elämään, tapaamisiin sekä etenkin tulevaisuuden näkymiin. Esille tuli myös positiivista suhtautumista, iloa ja luottamusta osoittavia kommentteja, joissa esimerkiksi uskottiin asioiden järjestyvän myös jatkossa ihan hyvin.
Asumisyksikkö koetaan läheisten puolelta pääsääntöisesti luotettavana ja toiminnoiltaan hyvänä, mutta myös kehittämisehdotuksia tuli. Läheiset toivovat henkilökunnalta muun muassa enemmän yksilöllistä aikaa asukkaille, enemmän tapaamisia ja yhteisiä tilanteita asukkaan, läheisten ja henkilökunnan kesken sekä selkeämpää omahoitajajärjestelmää. Läheiset toivovat lisää, vaikka vain pienimuotoisiakin, yhteisiä tilaisuuksia asukkaiden, heidän ja työntekijöiden välillä. Tapaamisilla voidaan tukea sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja positiivista kehittymistä.
Asiasanat: mielenterveys, mielenterveyskuntoutujat, skitsofrenia, asumispalvelut, kokemukset, asukkaat, läheiset
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen merkitys läheisillä ihmisillä on heidän näkökulmastaan tarkasteltuna mielenterveyskuntoutusyksikön asuk-kaiden elämässä sekä millaisia kokemuksia ja ajatuksia läheisillä on asukkaiden elämään liittyen. Läheisille toimitettiin lomakekysely, jossa oli avoimia kysymyksiä.
Opinnäytetyön tulosten tarkoituksena on edistää asumisyksikön asukkaiden elämänlaatua tuomalla esille asioita, joihin ei ehkä aiemmin ole niin paljon kiinnitetty huomiota. Henkilökunta voi saatujen vastausten pohjalta arvioida ja kehittää asumisyksikön toimintaperiaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi läheiset, jotka toimivat tämän tutkimuksen suorina tiedonantajina, voivat osallistumisensa kautta kokea saavansa tukea ja voimaantumista haastavassa tilanteessaan. Tiedolla on myös laajempi merkitys mielenterveyskuntoutujien ja asumispalveluyksiköiden asukkaiden elämässä. Välillisesti hyötyjiä ovat kaikki osapuolet: asukkaat, omaiset, ystäväpiiri ja asumisyksikön henkilökunta sekä laajemmin nähtynä koko mielenterveysalan toimintakenttä.
Suuri osa tutkimukseen liittyvän asumisyksikön asukkaista on vastausten perusteella tiiviisti yhteydessä vanhempiinsa, sisariinsa ja muihin sukulaisiinsa tai ystäviinsä. Tieto siitä, miten läheiset ihmiset kokevat osallisuutensa asukkaiden elämässä ja kuntoutumisessa, on kiinnostavaa ja tärkeää. Etenkin kun läheisten ääni jää sosiaali- ja terveyden-huoltoalalla kovin usein kuulumatta. Laadullisessa opinnäytetyössä kohdejoukko on valittu harkiten, ja tutkimuksessa on käytetty sisällönanalyysimenetelmää, jossa lomakekyselyyn vastanneiden läheisten kokemukset on käsitelty erilaisten teemojen kautta.
Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että läheisillä on suuri merkitys asukkaiden elämässä ja että he ovat pääosin aina tavoitettavissa, kun asukas haluaa puhelimitse tai ta-paamisten merkeissä läheisensä kohdata. Läheiset kokevat ajoittain surua, ahdistusta ja pelkoa liittyen asukkaan elämään, tapaamisiin sekä etenkin tulevaisuuden näkymiin. Esille tuli myös positiivista suhtautumista, iloa ja luottamusta osoittavia kommentteja, joissa esimerkiksi uskottiin asioiden järjestyvän myös jatkossa ihan hyvin.
Asumisyksikkö koetaan läheisten puolelta pääsääntöisesti luotettavana ja toiminnoiltaan hyvänä, mutta myös kehittämisehdotuksia tuli. Läheiset toivovat henkilökunnalta muun muassa enemmän yksilöllistä aikaa asukkaille, enemmän tapaamisia ja yhteisiä tilanteita asukkaan, läheisten ja henkilökunnan kesken sekä selkeämpää omahoitajajärjestelmää. Läheiset toivovat lisää, vaikka vain pienimuotoisiakin, yhteisiä tilaisuuksia asukkaiden, heidän ja työntekijöiden välillä. Tapaamisilla voidaan tukea sosiaalisten suhteiden ylläpitoa ja positiivista kehittymistä.
Asiasanat: mielenterveys, mielenterveyskuntoutujat, skitsofrenia, asumispalvelut, kokemukset, asukkaat, läheiset