Draaman kaarta etsimässä : tapaustutkimus dokumenttielokuvasta
Suorsa, Birgitta (2013)
Suorsa, Birgitta
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520148
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toiminnallinen, ja sen teososa on dokumenttielokuva Kittilä ja Kiiruna, Kaksi kaivosta - kaksi tulevaisuutta (2012). Opinnäytetyön tekijä toimi dokumentissa oppilastuottajana, ohjaajana ja toisena käsikirjoittajana. Dokumentin kuvauksesta ja musiikista vastasi Kari Hautanen, leikkauksesta ja käsikirjoituksesta Eeva Hjorth-Hois.
Kirjallinen osa käsittelee draaman kaaren toteutumista dokumenttielokuvassa. Esimerkkitapauksena toimii dokumenttielokuva Kittilä ja Kiiruna, Kaksi kaivosta - kaksi tulevaisuutta. Teoreettisen pohdinnan sijaan opinnäytetyössä keskitytään tarkastelemaan, kuinka draaman kaaren osatekijät toteutuvat kyseisessä elokuvassa.
Kirjallisen työn ensimmäisessä osassa tarkastellaan Syd Fieldin ja Christopher Voglerin käsityksiä draaman kaaresta ja sen eri osatekijöistä, sekveksseistä. Voglerin mukaan draama kaari voidaan erottaa kahdeksitoista sekvenssiksi, joista jokaisella on tehtävänsä elokuvassa. Toisessa osassa selvitetään, toteutuuko teososassa Syd Fieldin malli tai Christopher Voglerin näkemys draaman kaaresta ja kuinka se ilmenee. Kolmannessa osassa pohditaan, olisiko opinnäytteen teososa toiminut paremmin, jos käsikirjoittamisvaiheessa olisi noudatettu tarkasti Voglerin käsikirjoitusohjeita.
Fieldin kolmen näytöksen mallia on käytetty niin paljon länsimaisissa elokuvissa, että dokumenttielokuvien tekijät kopioivat mallia jopa tahtomattaan. Näin ei kuitenkaan ollut elokuvassa Kittilä ja Kiiruna, Kaksi kaivosta - kaksi tulevaisuutta. Sen sijaan Voglerin malli sekvensseineen löytyi dokumenttielokuvasta. Sekvenssien sisältöä selventämällä dokumentti olisi toiminut paremmin. Ainakin elokuvan aihe, kaivosteollisuus Suomen ja Ruotsin Lapissa, sopi malliin hyvin.
Jälkikäteen tehty ”ruumiinavaus” dokumenttielokuvalle toi tarkemmin esiin elokuvan heikkoudet ja piilevät vahvuudet kuin kokonaisarviointi. Menetelmästä on hyötyä lähinnä elokuvakerronnan ja leikkauksen opiskelussa ja toisaalta arvioidessa, miksi jokin aiheeltaan hyvä dokumentti ei niin sanotusti toimi.
Kopio teososasta on tekijänoikeuksien takia saatavilla vain ammattikorkeakoulu Metropolian kirjastosta.
Kirjallinen osa käsittelee draaman kaaren toteutumista dokumenttielokuvassa. Esimerkkitapauksena toimii dokumenttielokuva Kittilä ja Kiiruna, Kaksi kaivosta - kaksi tulevaisuutta. Teoreettisen pohdinnan sijaan opinnäytetyössä keskitytään tarkastelemaan, kuinka draaman kaaren osatekijät toteutuvat kyseisessä elokuvassa.
Kirjallisen työn ensimmäisessä osassa tarkastellaan Syd Fieldin ja Christopher Voglerin käsityksiä draaman kaaresta ja sen eri osatekijöistä, sekveksseistä. Voglerin mukaan draama kaari voidaan erottaa kahdeksitoista sekvenssiksi, joista jokaisella on tehtävänsä elokuvassa. Toisessa osassa selvitetään, toteutuuko teososassa Syd Fieldin malli tai Christopher Voglerin näkemys draaman kaaresta ja kuinka se ilmenee. Kolmannessa osassa pohditaan, olisiko opinnäytteen teososa toiminut paremmin, jos käsikirjoittamisvaiheessa olisi noudatettu tarkasti Voglerin käsikirjoitusohjeita.
Fieldin kolmen näytöksen mallia on käytetty niin paljon länsimaisissa elokuvissa, että dokumenttielokuvien tekijät kopioivat mallia jopa tahtomattaan. Näin ei kuitenkaan ollut elokuvassa Kittilä ja Kiiruna, Kaksi kaivosta - kaksi tulevaisuutta. Sen sijaan Voglerin malli sekvensseineen löytyi dokumenttielokuvasta. Sekvenssien sisältöä selventämällä dokumentti olisi toiminut paremmin. Ainakin elokuvan aihe, kaivosteollisuus Suomen ja Ruotsin Lapissa, sopi malliin hyvin.
Jälkikäteen tehty ”ruumiinavaus” dokumenttielokuvalle toi tarkemmin esiin elokuvan heikkoudet ja piilevät vahvuudet kuin kokonaisarviointi. Menetelmästä on hyötyä lähinnä elokuvakerronnan ja leikkauksen opiskelussa ja toisaalta arvioidessa, miksi jokin aiheeltaan hyvä dokumentti ei niin sanotusti toimi.
Kopio teososasta on tekijänoikeuksien takia saatavilla vain ammattikorkeakoulu Metropolian kirjastosta.