Lapin metsäammattilaisten näkemykset eri-ikäisrakenteisesta metsänkasvatuksesta

Abstract

Opinnäytetyöni aiheena ovat metsäammattilaisten näkemykset eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen sovellettavuudesta Lapin alueella. Tutkimuksen tavoite on kahtalainen: toisaalta kerätä metsäammattilaisten ”hiljaista tietoa” eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen soveltuvuudesta Lapin olosuhteisiin, toisaalta saada käsitystä metsäammattilaisten henkilökohtaisista mielipiteistä aiheesta. Tutkimustyön tarpeellisuus kumpuaa eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen hyväksymisestä uuteen metsälakiin, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Tutkimus toteutettiin pääosin vuoden 2013 aikana. Aineisto kerättiin keväällä ja kesällä 2013 käyttäen teemahaastattelua laadullisen tutkimuksen metodina. Haastateltavina olivat eri organisaatioita ja eri tehtävänimikkeitä edustavat metsäammattilaiset Inarin ja Rovaniemen kuntien alueelta. Haastateltavia oli yhteensä 15 ja he edustivat tasapuolisesti yksityismetsätaloutta ja valtion metsätaloutta ammattinimikkeiden ulottuessa suorittavan työn ammattilaisista aluejohtajiin. Työn tilaajana oli Metsäntutkimuslaitos, ja työ liittyy läheisesti hankkeeseen Poiminta- ja pienaukkohakkuun käytön mahdollisuudet sekä vaikutukset puuntuotantoon ja metsikön kasvatuksen kannattavuuteen. Metsäntutkimuslaitokselta ohjaajina työssä olivat erikoistutkija Ville Hallikainen sekä vanhempi tutkija Seija Tuulentie. Tutkimuksessa ei noussut esille jyrkkiä mielipiteitä eri-ikäisrakenteisesta metsän kasvatuksesta, mutta sen käyttö nähtiin lähes kautta linjan taloudellisesti kannattamattomana Lapissa. Tutkimuksessa nousi esiin tiettyjä ongelmakohtia, joista ei ole aihealueen yhteydessä aiemmin juurikaan puhuttu. Tutkimuksen laadullisen luonteen vuoksi tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkien Lapin metsäammattilaisten näkemystä eri-ikäisrakenteisesta metsänkasvatuksesta, vaan se antaa läpileikkausta aiheesta mahdollisesti kumpuavista näkemyksistä. Tutkimus voisi toimia pohjana laajemmalle, maantieteellistä kattavuutta keräävälle määrälliselle tutkimukselle.

The subject of this thesis is the views of forestry professionals concerning suitability of the uneven-aged forestry in Lapland area. The objective of the work is twofold: On the other hand to gain “tacit knowledge” of forestry professionals concerning suitability of the uneven-aged forestry to the conditions of Lapland and at the same time to receive perception of their personal opinions concerning the subject. Necessity of the study comes from the ratifying of the uneven-aged forestry to the new national Forestry Act, which approximated inception is in the beginning of the year 2014. The study was carried out mostly during the year 2013. Material of the study was gathered on the spring and summer 2013 using theme interview as a method of qualitative research. Interviewed persons represented different organisations and different job titles from the Rovaniemi and Inari municipalities. There were altogether 15 interviewed persons who represented equally private and state forestry, whose job descriptions were from performing tasks to the area directorial jobs. Commissioner of the study is the Forest Research Institute of Finland and it is closely related to the project Possibilities of using selective and small gap cuttings and their effects to the wood production and the profitability of wood breeding. Mentors from the Forest Research Institute were Special researcher Ville Hallikainen and Elder researcher Seija Tuulentie. This study did not raise any radical opinions about uneven-aged forestry, but the usage of it was seen economically unprofitable throughout the line. This study reveals certain problem points, which have not been discussed earlier in the connection of this subject. Because the qualitative characteristics of this study the results cannot be generalised to all of the Lapland’s forestry professional’s opinions of the uneven-aged forestry, but it gives a cross-section of the subjects that can presumably came forth. This study could establish the base to a larger, quantitative research with the wider geographical coverage