Hoitajien ajatuksia mielenterveys- ja päihdehoitotyöstä kotihoidossa
Talvitie, Marjut; Ratinen, Sari (2013)
Talvitie, Marjut
Ratinen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417939
Tiivistelmä
Hoitajien ajatuksia mielenterveys- ja päihdehoitotyöstä kotihoidossa
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kotihoidon henkilöstön tämän hetkistä osaamista ja asennoitumista mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön. Saatuja tuloksia tullaan hyö-dyntämään esimerkiksi sisäisten koulutusten suunnittelussa sekä hoitotyön menetelmien ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä.
Työn tilaajana oli Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Tämä opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta, joka on Etelä-Suomen alueella toteutettava EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka tavoitteena on hyvinvointipalvelujen kehittäminen.
Tämän opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Laadulliset kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, määrälliset kysymykset Excel-ohjelmalla. Kysely tehtiin koko kotihoidon henkilökunnalle (97 henkilöä). Kyselyn vastausprosentti oli 57,7.
Kyselyn tuloksista ilmeni kotihoidon henkilökunnan tarve lisäkoulutukseen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitotyössä. Erityisesti koulutusta katsottiin tarvittavan psyykkisten sairauksien ja lääkehoidon osalta. Myös alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista toivottiin lisää tietoa. Audit-testi ja mini-interventio termi oli tuntematon osalle kotihoidon henkilöstöstä, vaikka asiakkaan alkoholinkäytön puheeksi ottamisessa ja käytetyn alkoholin määrän arvioimisessa Audit-testi on perustyökalu.
Johtopäätöksenä tästä opinnäytetyöstä voitiin todeta, että osaaminen vaatii päivitystä ja lisäkoulutusta erityisesti lääkehoidon, alkoholinkäyttöä mittaavien työkalujen käytössä sekä myös asenteissa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita kohtaan.
Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää, mitä muutoksia lisä- ja täydennyskoulutuksella saadaan aikaan hoitajien asenteissa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita ja heidän kanssaan tehtävää hoitotyötä kohtaan. Tämä asiakaskunta tullee myös kotihoidossa lisääntymään, kun laitoshoitopaikkoja vähennetään ja potilaat siirtyvät avohoitoon. Osa heistä tarvitsee psykiatristen avohoidon käyntien lisäksi myös kotihoidon palveluita jokapäiväisistä arjen haasteista selviytyäkseen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kotihoidon henkilöstön tämän hetkistä osaamista ja asennoitumista mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön. Saatuja tuloksia tullaan hyö-dyntämään esimerkiksi sisäisten koulutusten suunnittelussa sekä hoitotyön menetelmien ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä.
Työn tilaajana oli Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Tämä opinnäytetyö on osa Pumppu-hanketta, joka on Etelä-Suomen alueella toteutettava EAKR-rahoitteinen teemahanke, jonka tavoitteena on hyvinvointipalvelujen kehittäminen.
Tämän opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Laadulliset kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, määrälliset kysymykset Excel-ohjelmalla. Kysely tehtiin koko kotihoidon henkilökunnalle (97 henkilöä). Kyselyn vastausprosentti oli 57,7.
Kyselyn tuloksista ilmeni kotihoidon henkilökunnan tarve lisäkoulutukseen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitotyössä. Erityisesti koulutusta katsottiin tarvittavan psyykkisten sairauksien ja lääkehoidon osalta. Myös alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista toivottiin lisää tietoa. Audit-testi ja mini-interventio termi oli tuntematon osalle kotihoidon henkilöstöstä, vaikka asiakkaan alkoholinkäytön puheeksi ottamisessa ja käytetyn alkoholin määrän arvioimisessa Audit-testi on perustyökalu.
Johtopäätöksenä tästä opinnäytetyöstä voitiin todeta, että osaaminen vaatii päivitystä ja lisäkoulutusta erityisesti lääkehoidon, alkoholinkäyttöä mittaavien työkalujen käytössä sekä myös asenteissa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita kohtaan.
Jatkotutkimusaiheena olisi hyvä selvittää, mitä muutoksia lisä- ja täydennyskoulutuksella saadaan aikaan hoitajien asenteissa mielenterveys- ja päihdeasiakkaita ja heidän kanssaan tehtävää hoitotyötä kohtaan. Tämä asiakaskunta tullee myös kotihoidossa lisääntymään, kun laitoshoitopaikkoja vähennetään ja potilaat siirtyvät avohoitoon. Osa heistä tarvitsee psykiatristen avohoidon käyntien lisäksi myös kotihoidon palveluita jokapäiväisistä arjen haasteista selviytyäkseen.