"Hellyydel ei ketään pilata!" : Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa
Veijonen, Helena (2013)
Veijonen, Helena
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821736
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työntekijöiden hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö oli osa Perheet 24/7 - tutkimushanketta. Työ oli laadullinen tutkimus ja toimeksiantajana oli Uuraisten kunta.
Tavoitteena oli löytää päivähoidon työntekijöiden kasvatusvuorovaikutuksessa toteuttamia hyviä käytäntöjä, joilla he tukevat lapsen sosioemotionaalista hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemoina olivat kasvatuskumppanuuden luominen ja kehittäminen, lapsen kiintymyssuhteen tukeminen, lapsen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen tukeminen, lapsen yksilöllisyyden ja osallisuuden tukeminen ja tiedonkulku. Haastattelussa oli kymmenen päivähoidon työntekijää kahdesta eri vuoropäiväkodista.
Tutkimus tuotti jokaiseen teemaan työntekijöiden hyviä käytäntöjä, joilla he tukivat lapsen hyvinvointia. Erityisesti kasvatuskumppanuuden luomiseen, lapsen kiintymyssuhteen ja lapsen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen tukemiseen työntekijöiltä tuli kattavasti sekä konkreettisia hyviä käytäntöjä että kasvatusvuorovaikutustapoja. Hyvinä käytäntöinä olivat muun muassa työntekijän yövuoron pidentäminen, ns. päiväaikuisten ja -lasten sisällyttäminen ryhmiin sekä pienryhmätoiminta. Kasvatusvuorovaikutustapoina korostettiin sylin tarjoamista, lohduttamista, kannustamista, opastamista ja läsnä olevan aikuisen merkitystä.
Kummankin vuoropäiväkodin työntekijät vastasivat haastattelukysymyksiin samansuuntaisesti.
Tutkimuksen mukaan eniten kehitettävää oli kasvatuskumppanuuden kehittämisessä, jotta vanhemmat saadaan enemmän osallistumaan päivähoidon arkeen. Samoin lasten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia päivähoidon arjesta tulee lisätä.
Jatkotutkimusaiheeksi sopii tutkia tapoja, joilla vuoropäivähoidossa olevien alle kolmevuotiaiden lasten turvallisuuden tunnetta lisätään sekä vanhempien ja lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kehitetään.
Tavoitteena oli löytää päivähoidon työntekijöiden kasvatusvuorovaikutuksessa toteuttamia hyviä käytäntöjä, joilla he tukevat lapsen sosioemotionaalista hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemoina olivat kasvatuskumppanuuden luominen ja kehittäminen, lapsen kiintymyssuhteen tukeminen, lapsen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen tukeminen, lapsen yksilöllisyyden ja osallisuuden tukeminen ja tiedonkulku. Haastattelussa oli kymmenen päivähoidon työntekijää kahdesta eri vuoropäiväkodista.
Tutkimus tuotti jokaiseen teemaan työntekijöiden hyviä käytäntöjä, joilla he tukivat lapsen hyvinvointia. Erityisesti kasvatuskumppanuuden luomiseen, lapsen kiintymyssuhteen ja lapsen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen tukemiseen työntekijöiltä tuli kattavasti sekä konkreettisia hyviä käytäntöjä että kasvatusvuorovaikutustapoja. Hyvinä käytäntöinä olivat muun muassa työntekijän yövuoron pidentäminen, ns. päiväaikuisten ja -lasten sisällyttäminen ryhmiin sekä pienryhmätoiminta. Kasvatusvuorovaikutustapoina korostettiin sylin tarjoamista, lohduttamista, kannustamista, opastamista ja läsnä olevan aikuisen merkitystä.
Kummankin vuoropäiväkodin työntekijät vastasivat haastattelukysymyksiin samansuuntaisesti.
Tutkimuksen mukaan eniten kehitettävää oli kasvatuskumppanuuden kehittämisessä, jotta vanhemmat saadaan enemmän osallistumaan päivähoidon arkeen. Samoin lasten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia päivähoidon arjesta tulee lisätä.
Jatkotutkimusaiheeksi sopii tutkia tapoja, joilla vuoropäivähoidossa olevien alle kolmevuotiaiden lasten turvallisuuden tunnetta lisätään sekä vanhempien ja lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kehitetään.