Mitoitusmenetelmän vaikutus käyttövesiverkoston rakenteeseen ja vedenkulutukseen
Koivula, Jesse (2014)
Koivula, Jesse
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401231642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401231642
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia erilaisten putkimitoitusmenetelmien eroja, minkälaisia tuloksia saadaan virtaamien, putkikokojen ja vedenkulutuksen osalta. Työssä tutustuttiin myös LEED sertifioinnin arvostelukriteereihin sekä Ecodesign –direktiiviin. Opinnäytetyö oli osana rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän (RYM-SHOK) sisäympäristö-tutkimusohjelmaa sekä jatkotutkimusta vuonna 2012 valmistuneelle Malla Peltosen diplomityölle.
Työssä käytettiin kolmea eri mitoitustapaa: Suomen Rakennusmääräyskokoelma D1, eurooppalaista SFS-EN 806-3 ja saksalaista DIN 1988-300 –standardia. Tulokset suomalaisen ja eurooppalaisen mitoitustavan välillä olivat samaa luokkaa, mutta sak-salainen standardi poikkesi edellisistä niin lähtöarvoiltaan kuin tuloksiltaankin.
Mitoituksen koekohteena käytettiin Porissa sijaitsevaa asuinkerrostaloa, Diavillaa. Diavilla on kuusikerroksinen rakennus, joka sisältää 50 asuinhuoneistoa sekä yhteisiä tiloja. Rakennukseen oli suunniteltu vesilaitteisto kuparisilla vesijohdoilla Suomen Rakennusmääräyskokoelma D1 mukaan. Diavillaan suunniteltiin kaikilla kolmella mitoitustavalla sekä kuparivesijohdot että PEX-vesijohdot, jotka poikkesivat toisistaan myös putkistoarkkitehtuuriltaan.
Työssä käytettiin kolmea eri mitoitustapaa: Suomen Rakennusmääräyskokoelma D1, eurooppalaista SFS-EN 806-3 ja saksalaista DIN 1988-300 –standardia. Tulokset suomalaisen ja eurooppalaisen mitoitustavan välillä olivat samaa luokkaa, mutta sak-salainen standardi poikkesi edellisistä niin lähtöarvoiltaan kuin tuloksiltaankin.
Mitoituksen koekohteena käytettiin Porissa sijaitsevaa asuinkerrostaloa, Diavillaa. Diavilla on kuusikerroksinen rakennus, joka sisältää 50 asuinhuoneistoa sekä yhteisiä tiloja. Rakennukseen oli suunniteltu vesilaitteisto kuparisilla vesijohdoilla Suomen Rakennusmääräyskokoelma D1 mukaan. Diavillaan suunniteltiin kaikilla kolmella mitoitustavalla sekä kuparivesijohdot että PEX-vesijohdot, jotka poikkesivat toisistaan myös putkistoarkkitehtuuriltaan.